Kielten ja oppimisen äärellä – Talip Güllen uratarina

Kansainväliset verkostot johdattivat Jyväskylään

Eräässä Tarantinon elokuvassa todetaan: ”Silloin tällöin kohtalo ojentaa kätensä.” Uskon, että päätymiseni Jyväskylän yliopistoon on seurausta monista onnekkaista sattumista – ja useinhan elämä on juuri sellaista.

Vielä muutama vuosi sitten tein väitöskirjatutkimustani Boğaziçi-yliopistossa Turkissa, jolloin liityin CLILNetLE -verkostoon (CLIL Network for Languages in Education: Towards Bi- and Multilingual Disciplinary Literacies). Liityin kyseisen hankkeen ensimmäiseen työryhmään, joka keskittyi tiedonalakohtaisten lukutaitojen käsitteellistämiseen. Tätä työryhmää johti Tarja Nikula Jyväskylän yliopistosta.

Yhden Nitrassa pidetyn CLILNetLE-kokouksen jälkeen istuimme bussissa matkalla lentokentälle, jolloin Tarja mainitsi MSCA-PF:n eli Euroopan unionin rahoittaman ohjelman, joka tukee postdoc-tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, urakehitystä ja tutkimusta. Keskustelu herätti kiinnostukseni ja aloin selvittää mahdollisuutta hakea ohjelmaan.

Kesäkuussa 2024 vierailin soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa JYU Visiting Fellow -ohjelman kautta työskennelläkseni tiiviisti Tarjan kanssa ja kehittääkseni MSCA-PF-hakemustani. Samaan aikaan olin saanut väitöskirjani valmiiksi ja aloittanut työskentelyn apulaisprofessorina Bartınin yliopistossa. Kun MSCA-PF-hakemukseni hyväksyttiin, tartuin tilaisuuteen liittyä Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskukseen kokeakseni erilaisen akateemisen kulttuurin ja oppiakseni täällä toimivilta monilta erinomaisilta tutkijoilta.

Kielten ja oppimisen kysymykset uran ytimessä

Maisteriopintoni keskittyivät puhekokeen kehittämiseen, joka oli kohdennettu turkin kieltä toisena kielenä opiskeleville henkilöille. Siirryttyäni väitöskirjavaiheeseen kiinnostukseni suuntautui korkeakoulutuksen englanninkieliseen opetukseen (English-medium instruction, EMI). Tämä muutos johtui osittain laajemmista kehityssuunnista, kuten EMI-ohjelmien nopeasta kasvusta ja lisääntyvästä monikielisyydestä yliopistoissa.

Lisäksi muutokseen liittyi myös henkilökohtainen ulottuvuus. Esimerkiksi eräs filosofian laitoksen ylemmän vuosikurssin opiskelija pyysi minulta kerran apua, koska hänellä oli vaikeuksia lukemansa tekstin kielen kanssa. Tällaiset tilanteet, joissa opiskelijat kohtaavat kaksinkertaisen haasteen – vieraalla kielellä oppimisen ja vaativan oppiainesisällön sisäistämisen yhtäaikaisesti – herättivät kiinnostukseni aiheeseen. Väitöskirjani keskittyi monikielisyyteen ja sisällön arviointiin EMI-ohjelmissa.

Osallistumiseni CLILNetLE-verkostoon lisäsi ymmärrystäni kielitietoisesta opetuksesta (CLIL) sekä tiedonalakohtaisista lukutaidoista, ja nykyinen tutkimukseni tarkastelee tiedonalakohtaista oppimista EMI-ympäristöissä. Tulevaisuudessa tavoitteeni on yhdistää nämä kaksi näkökulmaa – arviointi ja tiedonalakohtaiset lukutaidot – ja tutkia, millaista arviointi voisi olla tiedonalakohtaisten lukutaitojen näkökulmasta.

Uusi akateeminen ympäristö Suomessa

Aloitettuani työni Jyväskylän yliopistossa olen saanut paljon uusia näkökulmia sekä tutkimukseen että omaan arkeeni. JYU:ssa oleminen on antanut minulle mahdollisuuden nähdä tuttuja asioita uudessa valossa ja pohtia, miten eletyt kokemukset muovaavat tapaamme tarkastella maailmaa. Lisäksi JYU edustaa minulle hyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa – arvoja, jotka ovat myös vahvasti läsnä JYU:n kulttuurissa.

Erityisen vaikutuksen minuun on tehnyt Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kollegiaalinen ilmapiiri. Kollegani ovat oman alansa huippuasiantuntijoita, mutta samalla aina valmiita jakamaan osaamistaan ja tukemaan toisiaan. Myös Jyväskylä kaupunkina on tullut minulle tärkeäksi. Arvostan sitä, että luonto on jatkuvasti läsnä ja että arki on sujuvaa. Järvet, metsät ja mahdollisuus kulkea paikasta toiseen kävellen tuovat tasapainoa tutkimustyöhön ja tarjoavat tilaa ajatuksille myös työpäivän ulkopuolella.