Diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, filosofian maisteri (2 v), syksy 2026

Diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tukee opiskelijan kasvua kriittiseksi ja laaja-alaiseksi asiantuntijaksi. Ohjelma rakentaa vankkaa akateemista, tietopohjaista osaamista sekä kehittää tulkintakykyä, kriittistä lukutaitoa, arviointitaitoa ja eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä. Diagnostiikka-ala on nopeasti muuttuva ja kehittyvä. Digitalisaation laajeneminen ja käyttöönotto myös kliinisen diagnostisen terveystieteen tehtävissä edelleen muuttaa alaa. Usein alan asiantuntijoilta edellytetään perustieteiden, kuten fysiikka, biokemia, molekyylibiologia tai genetiikka, vahvaa ymmärrystä ja sovelluskykyä. Lisäksi koulutuksessa hankittu osaaminen esimerkiksi koneoppimiseen pohjautuvista menetelmistä, laatutyöstä tai johtamisen eri osa-alueista tuo valmistuneelle maisterille kilpailuetua alan työmarkkinoilla.

Valmistuttuasi osaat toteuttaa ja johtaa diagnostisten terveystieteiden alaan liittyviätutkimus-, kehitys- tai selvityshankkeita, ymmärrät alalla toimimiseen liittyvät turvallisuus- ja laatunäkökulmat sekä suurten datamäärien diagnostisen hyödyntämisen mahdollisuudet ja ongelmakohdat. Osaat myös arvioida kriittisesti omaa osaamistasi diagnostisten terveystieteiden asiantuntijana ja soveltaa oppimaasi toimiessasi erilaisissa moniammatillisissa työryhmissä ja yhteistyöprojekteissa - sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Maisteriohjelma antaa myös valmiudet tohtorintutkinnon suorittamiseen.

Kahden vuoden maisteriohjelma on laajuudeltaan 120 opintopistettä (op) ja sisältää maisteritutkielman. Opintoihin voi sisällyttää myös yliopiston tutkimusryhmissä tai yliopiston ulkopuolella suoritettavia tutkimus- ja asiantuntijuusharjoittelun nimellä kulkevia opintojaksoja.

Opintojen modulaarinen rakenne mahdollistaa tutkinnon sisällön suuntaamisen jokaisen opiskelijan omia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita painottaen. Opintojen keskiössä ovat toisilleen vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet diagnostisten terveystieteiden radiografia ja kliininen laboratoriotiede. Molempien kokonaisuuksien laajuus on 40–55 op. Opiskelija koostaa itselleen tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden seuraavista valinnaisuutta sisältävistä moduuleista: fysiikan perusteet ja soveltava fysiikka, kliininen radiografia, tekoäly ja koneoppiminen diagnostisissa terveystieteissä, bio- ja laboratoriotieteet, biologisten näytteiden kuvantaminen, digitointi ja analytiikka, bioinformatiikka, fysiologiset mittaukset ja analytiikka, ja tutkimus- ja asiantuntijaharjoittelu. Koko tutkinnosta yhteisiä pakollisia opintoja on noin 55 op sisältäen pro gradu -tutkielman. Tämä opintokokonaisuus tuottaa opiskelijalle vahvat akateemiset taidot ja valmiudet soveltaa hankkimiaan taitoja erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimiessaan. Lisäksi opintoihin kuuluu johtamisen ja laatutyön asiantuntijuus, joka sisältää johtamisen opintomoduulin ja laatutyö, riskienhallinta ja kestävä kehitys -moduulin.

Maisterintutkielma eli pro gradu -tutkielma on filosofian maisterin tutkinnon opinnäyte. Se tehdään osana syventäviä opintoja ja sen laajuus on 25 opintopistettä. Tämä tarkoittaa keskimäärin 4–5 kuukauden pituista työskentelyjaksoa, johon kuuluu aiheeseen perehtyminen, mahdollinen laboratoriotyöskentely ja työn kirjoittaminen. Tutkielman tekemistä tukee graduseminaari, missä esittelet omaa tutkimussuunnitelmaasi, metodologisia ja teoreettisia valintojasi sekä tutkielmasi tuloksia ja kirjoitusprosessia. Lisäksi keskustelet ja annat rakentavaa palautetta muiden tutkimussuunnitelmista ja tutkimuksesta sekä opit tieteellistä viestintää ja argumentointia. Graduseminaarin ohjaaja ja työn toteuttamisen käytännön työskentelyn ohjaaja ovat tukenasi tutkielman eri vaiheissa.

Tutkielman aiheenvalinta kannattaa aloittaa jo ensimmäisen maisterivuoden lopulla tai viimeistään toisen vuoden alussa. Tutkielman mahdollisen kokeellisen osan tekemisen voi rytmittää osaksi kesäharjoittelua tai muuta asiantuntijuusharjoittelua. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisen tai liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmissä, sopivassa terveydenhuollon yksikössä tai yrityksessä työskennellen. Tutkielma kirjoitetaan suomeksi tai englanniksi.

Pro gradu -tutkielma on projektityö, jossa perehdyt syvällisesti valitsemaasi ongelmakokonaisuuteen, ja harjoittelet käytännössä tieteellistä ajattelua ja toimintaa sekä tähän pohjautuvan tiedon keräämistä, aiheenrajausta, aikatauluttamista, ongelmanratkaisua, tulosten tulkintaa, sekä kirjallista ja suullista argumentointia ja esittämistä. Usein gradutyöskentelyn kokeellinen osa toteutetaan työskennellen osana jotain työyhteisöä joko yliopistolla tai sen ulkopuolella, joten työskentelyn aikana pääset myös hiomaan työelämätaitojasi osana laajempaa työryhmää.

Pro gradu koostuu johdannosta sekä kokeellisesta osasta, jonka luonne voi vaihdella hyvin paljon riippuen tutkimusalasta ja -aiheesta. Työtä arvioidessa kiinnitetään huomiota tutkielman loogisuuteen ja selkeyteen sekä kirjallisuuden hallintaan. Lisäksi arvioidaan tutkittavan kysymyksen liittämistä teoreettiseen ja käsitteelliseen taustaan, menetelmien hallintaa, tulosten tarkastelua ja johtopäätösten tekoa.

Tutkielman tekeminen antaa vahvan pohjan muun muassa seuraaville työelämävalmiuksille:

• tiedonhankinta ja -tuottaminen, tiedon kriittinen arviointi
• kokeellisen tiedon tuottamiseen ja analysointiin liittyvät taidot
• kirjallisen viestinnän taito
• projektihallinnan taito
• itsenäinen työskentely ja itsensä johtamisen taito
• ongelmanratkaisutaito

Monitieteinen ohjelma antaa valmiudet toimia vaativissa ja vastuullisissa työtehtävissä, joissa edellytetään osaamista radiografiasta, kliinisestä laboratoriotieteestä ja muista kliinisen diagnostiikan osa-alueista ja niiden perusteista. Ohjelmasta valmistuneena maisterina sinulla on valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä suunnittelu-, asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtävissä. Voit sijoittua esimerkiksi hyvinvointialueiden, kuntien, valtion organisaatioiden, järjestöjen tai yritysten palvelukseen paikalliselle, valtiolliselle tai kansainväliselle tasolle. Valmistuttuasi voit toimia vaikkapa terveyden biotieteiden asiantuntijana, lääketieteen tuotekehitys- ja tuoteasiantuntijatehtävissä, laatu- tai laboratorioasiantuntijana, tiedeviestijänä, lääketutkimusten valvojana, toimittajana tai hallinnon asiantuntijatehtävissä. Tutkinnon suorittamisen jälkeen myös akateeminen tutkimus- tai opetustehtäviin painottuva urapolku on mahdollinen.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta muodostaa suuren kansainvälisen tutkimus- ja koulutusyhteisön, jota diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelman tarpeisiin vielä täydentää liikuntatieteellinen tiedekunta. Tutkinto on suomenkielinen, mutta osa siihen sisältyvästä opetuksesta toteutetaan englanniksi. Yliopistolla kuulee myös monia muita kieliä. Opiskelet siis kansainvälisessä ympäristössä ja pääset halutessasi käyttämään useita kieliä jo Jyväskylässä, mutta voit myös sisällyttää tutkintoosi ulkomaisen opiskelu- tai työharjoittelujakson. Kuulumme muun muassa Forthem-yliopistoallianssiin, jonka kautta voit lähteä vaihtoon tai tehdä lyhytliikkuvuusjakson Euroopassa. Lisäksi opiskelijaliikkuvuutta voi toteuttaa Erasmus- ja Nordplus-vaihto-ohjelmien tai muiden eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten korkeakoulujen kanssa solmittujen liikkuvuussopimusten kautta. Lisätietoa vaihto-opintomahdollisuuksista löydät Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta.

Kansainvälistymistäsi voit edistää muun muassa:

• lähtemällä opiskeluvaihtoon ulkomaille
• hyödyntämällä lyhytliikkuvuusmahdollisuuksia
• suorittamalla työharjoittelun ulkomailla
• kotikansainvälistymisen keinoin
• osallistumalla yliopiston monikieliseen opetukseen
• tekemällä kieliopintoja

Diagnostiset terveystieteet alana ja tutkinto-ohjelmana on monitieteinen. Siksi ohjelman toteutetaan Jyväskylän yliopistossa yhteistyömallilla, jossa keskeisimpiä toimijoita ovat liikuntatieteellinen tiedekunta ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Opiskelijat sijoittuvat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoiksi, mutta eivät sielläkään tietylle laitokselle, vaan ovat koko tiedekunnan opiskelijoita. Päävastuun tutkinto-ohjelman toteuttamisesta kantavat bio- ja ympäristötieteiden laitos ja fysiikan laitos, jotka muutenkin tekevät paljon koulutusyhteistyötä. Tutkintoon voit sisällyttää opintoja myös muista tiedekunnista ja Avoimesta Yliopistosta. Esimerkiksi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelman johtamisopinnot on suunniteltu toteutettaviksi kauppakorkeakoulun opintosuunnitelman mukaisina, mutta Avoimen yliopiston joustavan opiskelun väyliä käyttäen. Jyväskylän yliopiston eri tiedekunnissa on tarjolla laaja valikoima kaikille opiskelijoille avoinna olevia vapaasti valittavia opintokokonaisuuksia. Opintoja ei ole rajattu Jyväskylän yliopiston tarjontaan vaan tietyin edellytyksin opintoihin on mahdollista liittää myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja.

Keskeisimpiä Jyväskylän yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat Keski-Suomen hyvinvointialue (hyvaks), Suomen Röntgenhoitajat ry ja Suomen Bioanalyytikot ry. Molemmat yhdistykset ovat antaneet Jyväskylän yliopistolle lahjoituksen maisteriohjelman toteuttamisen tueksi. Hyvaksin kanssa tehdään konkreettista opetussisältöjen suunnittelua ja opettajavaihtoa. Myös muiden yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajat sekä Jyväskylän yliopistosta aiemmin valmistuneet maisterit ja tohtorit, jotka toimivat ohjelman kannalta relevanteissa tehtävissä, voivat käydä pitämässä vierailuluentoja. Lisäksi tutkimus-, opetus- ja yritysyhteistyö Jyväskylän yliopiston kansainvälisten ja kansallisten kumppanien kanssa tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia ohjelmalle. Näillä toimilla varmistetaan maisteriohjelman koulutussisältöjen olevan ajankohtaisesti työelämärelevantteja.

Opiskelijalle näkyvin työelämäyhteistyön muoto on opintoihin kuuluva työharjoittelu. Opiskelija voi valita harjoittelupaikan oman suuntautumisensa mukaisesti alalla toimivista terveydenhuollon yksiköistä, yrityksistä tai järjestöistä. Harjoittelu sijoittuu opintojen loppuvaiheeseen, jolloin opiskelijalla on jo valmiuksia toimia vaativissakin asiantuntijatehtävissä ja jolloin harjoittelusta on eniten hyötyä verkostoitumisen ja valmistumisen jälkeisen työelämään sijoittumisen kannalta. Maisteritutkielman tekemisen voi usein yhdistää harjoitteluun, jolloin jaksosta saadaan laajempi ja se hyödyttää parhaalla tavalla sekä opiskelijaa että harjoittelupaikan tarjoavaa yksikköä.

Opetus diagnostisen terveystieteiden maisteriohjelmassa on tutkimusperusteista ja pohjautuu matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kaikkien laitosten vahvuuksiin täydennettynä liikuntatieteellisen tiedekunnan vahvalla translationaalisella ihmisiin kohdistuvalla liikunta- ja terveystieteellisellä tutkimusperustalla. Ohjelman opetus on siten monitieteistä ja laaja-alaista.

Jyväskylän yliopiston keskeinen tavoite on vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ihmisten osaamisen ja hyvinvoinnin kautta. Diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelman tukee tämän tavoitteen toteutumista. Ohjelman sisältö liittyy kiinteästi niin tiedekuntien kuin yksittäisten laitostenkin tutkimuksen painoaloihin.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkimuksen painoaloja ovat:

• evoluutiotutkimus
• luonnonvarojen resurssiviisaus
• matemaattinen analyysi
• monitieteinen nanotiede
• subatomaarinen fysiikka

Lue lisää tiedekunnan tutkimuksen kärjistä täältä. Tutustu myös bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimustoimintaan täältä ja fysiikan laitoksen tutkimukseen täältä.

Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksen painoaloja ovat:

• fyysinen aktiivisuuden, hyvinvoinnin ja käyttäytymisen muutoksen tutkimus koko elämänkaaren aikana
• liikunnan ja terveyden välisten yhteyksien tutkimus
• ihmiskehon toiminnan ja mukautumisen tutkimus
• aktiivisena vanhenemisen tutkimus

Tutustu tarkemmin liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimukseen ja tutkimusryhmiin täältä.

Filosofian maisterin tutkinto antaa sinulle valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. Jatko-opinnot mitoitetaan siten, että tohtorintutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen 3–4 vuodessa. Maisterin tutkinnon suoritettuasi voit hakeutua jatko-opintoihin myös muihin koti- ja ulkomaisiin yliopistoihin. Jatko-opintoihin on erillinen haku. Jyväskylän yliopistossa haku eri tohtoriohjelmiin on auki kaksi kertaa vuodessa. Koulutukseen valittavilla tulee olla tohtoriohjelmaan sopiva tutkimussuunnitelma, opintosuunnitelma, maisteriopinnoilla osoitetut akateemiset valmiudet sekä vähintään kaksi ohjaajaa. Väitöskirjatutkimuksen vastuullisen ohjaajalla tulee olla tohtorintutkinto ja syvällinen perehtyneisyys suunniteltuun tutkimusalaan. Lisäksi hänen tulee olla työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon ja kuulua sen tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstöön, mihin tohtoriohjelma sijoittuu. Jokaiselle tohtoriopiskelijalle nimetään myös seurantaryhmä. Eri tiedekunnilla tai tohtoriohjelmilla voi lisäksi olla tarkentavia ohjeita edellytyksistä. Lue lisää Jyväskylän yliopiston jatko-opinnoista ja tohtorikoulutukseen hakemisesta täältä.