Mikä on valmistuvan opiskelijan tutkintonimike?
Filosofian maisteri (FM): Käytännön toteutus on jaettu pääasiassa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan (MLTK) ja liikuntatieteellisen tiedekunnan kesken, mutta opiskelijat otetaan MLTK:n opiskelijoiksi, mistä seuraa myös tutkintonimike (FM).
Millaisiin työtehtäviin koulutuksella on mahdollista hakeutua?
Akateemisille maisterintutkinnoille on tyypillistä, että ne eivät valmista suoraan mihinkään ammattiin. Se antaa valmistuville maistereille vapauden kehittää omia kiinnostavia urapolkujaan. Maisterin tutkinto antaa kattavat tieteelliset valmiudet toimia erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. Opiskelijan valitsemista sisältöä suuntaavista opintomoduuleista (kliininen radiografia tai kliininen bio- ja laboratoriotiede) ja muista kurssivalinnoista riippuen mahdollisia urapolkuja ovat esimerkiksi laatu- tai laboratorioasiantuntija, hallinto ja johtaminen, lääketieteen tuotekehitys- ja tuoteasiantuntija tai vaikkapa tiedeviestijä. Myös akateemiset tutkimus- tai opetuspainotteiset tehtävät ovat mahdollisia.
Haluaisin pätevöityä sairaalakemistiksi, -fyysikoksi, -solubiologiksi, -mikrobiologiksi tai -geneetikoksi. Avaako diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma mahdollisuuden jatkaa myös tämäntyyppiselle uralle, mikäli sisältöjä valitsee sopivasti?
Terveydenhuollon erikoisasiantuntijat, kuten sairaalakemistit, sairaalafyysikot, sairaalasolubiologit, sairaalamikrobiologit ja sairaalageneetikot, ovat luonnontieteilijöitä tai tekniikan alan osaajia, jotka työskentelevät sairaalaympäristössä. Soveltuvan maisteri- tai diplomi-insinöörikoulutuksen jälkeen suoritettavaa terveydenhuollon erikoistumiskoulutusta valvoo Valvira. Kouluttautumisen edellytys on sopivan harjoittelupaikan löytyminen sairaalasta sekä maisterin- tai DI-tutkinto, joka sisältää riittävän määrän alan syventäviä opintoja. Käytännössä erikoistumiseen vaaditaan myös lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon tekeminen, mikäli sellaista ei ole aiemmin suoritettu. Nämä tutkintonimikkeet ovat työelämälähtöisiä, joissa pätevöityminen tapahtuu soveltuvassa työpaikassa, eikä tutkintoon riitä ainoastaan tutkintoa myöntävän yliopiston opetukseen osallistuminen. Ainakin teoriassa voisi olla mahdollista suunnata oma diagnostisten terveystieteiden maisterintutkintonsa siten, että syventävien opintojen määrä olisi riittävä, mutta emme voi varmuudella luvata, että näin olisi. Huomioithan myös, että opintoteknisten vaatimusten lisäksi tarvitaan soveltuva työpaikka ennen kuin tutkintoa voi lähteä suorittamaan. Mikäli sinua kiinnostaa tällainen urapolku, tulee sinun selvittää yksityiskohdat ja edellytykset suoraan kyseistä tutkintoa myöntävästä yliopistosta. Edellä mainituista sairaala-alkuisista tutkinnoista Jyväskylän yliopisto myöntää ainoastaan sairaalasolubiologin tutkintoa.
Miten tämä tutkinto-ohjelma eroaa ylemmästä AMK-tutkinnosta samantyyppisellä alalla?/Antaako tämä maisteriohjelma sellaisia valmiuksia, mitä ei saa muualta?
YAMK-tutkinto voi antaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on kuitenkin vähintään kahden vuoden työkokemus asianomaiselta alalta ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon jälkeen. Diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelmaan vastaavaa vaatimusta ei ole, vaikka työkokemuksesta voi olla etua hakuvaiheessa: lopullinen valinta perustuu videohaastatteluun, jossa arvioidaan myös alakohtaista osaamista ja työkokemusta.
YAMK-tutkinnot ovat hieman suppeampia kuin maisterin tutkinto (90 op/YAMK vs. 120 op/maisteriohjelma). Myös sisällössä on eroja: diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelmassa osaamispohjaa rakennetaan tieteelliseen tietoon perustuvasta teoriapohjaisesta näkökulmasta, mikä antaa monipuolisia valmiuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen tuoreimman teknistieteellisen tiedon pohjalta. Opetussuunnitelma on myös rakennettu niin, että sisältöjen suuntaaminen oman tarpeen mukaan olisi joustavaa: esimerkiksi johtamisopintoja voi halutessaan sisällyttää pakollista minimiä enemmän tai opiskelija voi suuntautua syvällisemmin vaikkapa tutkimus- ja kehittämisosaamiseen, johonkin fysiikan osa-alueeseen, bioinformatiikkaan ja koneoppimiseen tai vaikkapa kestävän kehityksen teemoihin.
Millä tavalla tämä maisteriohjelma antaa valmiuksia toimia hallinnollisissa/johtotehtävissä?
Tutkinto-ohjelman opintokokonaisuus on pyritty rakentamaan mahdollisimman kattavasti ja työelämän tarpeet huomioiden. Se sisältää myös johtamisen opintoja ja johtamistehtävissä toimimista tukevia opintojaksoja, vaikka kyseessä ei ole varsinainen johtamisen koulutusohjelma. Opetussuunnitelmassa on tarjolla opintojaksoja, jotka kattavat muun muassa lähi- ja muutosjohtamisen sekä monimuotoisen työyhteisön teemat. Lisäksi hallinnollisia ja suunnitteluvalmiuksia antavat esimerkiksi opintojaksot Terveysalan digitalisaatio ja tekoäly diagnostiikan työkaluna sekä valinnaiset opintojaksot Palvelurobotiikkaa ja Terveystieteiden projektiosaaminen. Johtotehtävissä toimimista tukee myös tähän maisteriohjelmaan räätälöity Kliinisen diagnostiikan laatutyö -opintojakso, jolla pyritään vastaamaan laatujärjestelmien ja standardien tuntemuksen tarpeeseen.
