Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v), syksy 2026
Opintojen laajuus
300 opintopistettä
Ammattinimikkeet
luokanopettaja
aineenopettaja
erityisluokanopettaja
koulutuspäällikkö
liikunnanopettaja
Opetuksen kieli
suomi
Opetusaika
Päiväopetus
Suunniteltu kesto
5 vuotta
Pääasiallinen opetustapa
Lähiopetus
Koulutuksen kuvaus
Jyväskylän luokanopettajakoulutuksessa korostuu vahva yhteisöllisyys ja tutkiva lähestymistapa oppimiseen, opettamiseen ja kasvatukseen. Laadukas ja monipuolinen opettajien koulutus ja siihen liittyvä tutkimus ovat tekijöitä, joista yliopistomme tunnetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Suuri osa opinnoista opiskellaan kahden ensimmäisen vuoden aikana kotiryhmissä, joihin hakeudutaan opintojen alussa. Kullakin ryhmällä on oma erityinen teemansa, jonka kautta ryhmä lähestyy opintoja ja niissä käsiteltäviä ilmiöitä.
Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelman opinnot sisältävät kasvatustieteen opintoja (mm. opettajan pedagogiset opinnot harjoitteluineen), perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (ns. POM-opinnot), yleisopintoja, viestintä- ja kieliopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Vapaasti valittavien opintojen kautta omaa tutkintoaan voi suunnata omien mielenkiinnon kohteiden mukaan opiskelemalla esimerkiksi aineenopettajan tai erityisopettajan/erityisluokanopettajan kelpoisuuden. Jyväskylän yliopistolla on laaja valinnaisten opintojen tarjonta, ja lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa esimerkiksi EduJyväskylä-yhteistyön kautta ristiinopiskeluna opintoja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
S2-taustaisille opiskelijoille ei muodosteta erillistä ryhmää, vaan he opiskelevat yhteisissä ryhmissä muiden alan opiskelijoiden kanssa. Opinnoissa tuetaan kieli- ja tekstitaitojen kehittymistä, ja opiskelijan on mahdollista saada myös kielellistä tukea.
Jyväskylän yliopiston luokanopettajakoulutuksesta valmistuu laaja-alaisia tulevaisuutta aktiivisesti ja oikeudenmukaisesti rakentavia kasvatusalan asiantuntijoita. Koulutuksessamme korostuu tutkimusperustaisuus, pedagoginen osaaminen, ilmiölähtöisyys, rohkea toimintakulttuuri, refleksiivisyys, vuorovaikutusosaaminen, hyvinvoinnin tukeminen, kestävä kehitys sekä kansainvälisyyteen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen. Lisäksi tavoitteena on rakentaa tuleville kasvatusalan ja oppimisen asiantuntijoille vahva perusta osallistua oman alansa ammatilliseen ja tieteelliseen kehittämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti.
Koulutuksen aikana opiskelijoita tuetaan kohti:
- eettisesti vastuullista koulutus- ja kasvatuskulttuuria
- teorian ja käytännön vuoropuhelua sekä käytännöllisten toimintatapojen hallintaa
- opettajuuden kokonaisvaltaisuutta
- omaa toimintaansa kriittisesti analysoivaa, reflektoivaa ja perustelevaa sekä uudistavaa asiantuntijuutta
- vuorovaikutuksen ilmiöiden hallintaa omassa elämässä ja tulevassa työtehtävässä
- yksilön ja ryhmän hyvinvoinnin toimintatapojen tuntemista ja arvostamista
- aktiivista osallistumista ja vaikuttamista.
Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
- on lähtenyt kehittämään kasvatusalan asiantuntijuuttaan ja osaa arvioida osaamistaan opettajuuden ydinosaamisalueilla sekä asettaa itselleen henkilökohtaisia kehittymistavoitteita
- ymmärtää oppiaineiden, laaja-alaisen oppimisen ja opetuksen lähtökohtia sekä tavoitteita
- tunnistaa erilaisia oppimisprosesseja, niiden edellytyksiä ja tukemisen keinoja erilaisissa oppimisympäristöissä sekä osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppimisprosesseja ja opetuskokonaisuuksia
- on kehittänyt vuorovaikutusosaamistaan, valmiuksiaan yksilön ja ryhmän kohtaamiseen, ryhmäprosessien arviointiin sekä moniammatilliseen yhteistyöhön
- osaa eritellä opetuksen ja kasvatuksen yhteiskunnallisia rakenteellisia ehtoja ja tiedostaa oman vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajana.
- on kehittänyt opiskelutaitojaan myös vieraalla kielellä ja osaa hyödyntää tutkimustietoa ja tutkivaa otetta asiantuntijuutensa kehittämisessä
Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
- osaa arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan opettajuuden ydinosaamisalueilla sekä ymmärtää jatkuvan oppimisen merkityksen kasvatusalalla
- on jäsentänyt omaa kasvatusfilosofiaansa ja reflektoi sitä tavoitteellisesti ja kriittisesti
- osaa arvioida ja ratkaista asiantuntija-alueeseensa liittyviä pedagogisia ongelmia tieteelliseen tietoon perustuen ja ottaen huomioon ratkaisujen kasvatukselliset, eettiset ja yhteiskunnalliset kytkökset
- on saanut valmiuksia kehittää koulua systeeminä ja rakentaa työyhteisön yhdenvertaista, hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria
- kykenee moniammatilliseen sekä kansainväliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön omalla alallaan
- on hankkinut tieteellisen jatkokoulutuksen edellyttämät valmiudet
- osaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun koulusta ja pedagogisista linjauksista sekä toimia kestävän kasvatuksen ja tulevaisuuden rakentajana
Luokanopettajien koulutuksen pääaineena on kasvatustiede. Opintojen alussa hakeudutaan erilaisiin vaihtoehtoisiin yhteisöllistä oppimista painottaviin kotiryhmiin. Kotiryhmät vaihtelevat vuosittain. Kasvatustieteen perusopinnot suorittaneille opiskelijoille on oma kotiryhmä, jonka opintopolussa on huomioitu aikaisemmin suoritetut opinnot. Lisäksi yliopisto ja opettajankoulutuslaitos tarjoavat laajan valikoiman opintoja, joilla voi syventää peruskoulun opettajan työssä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tällaisia opintoja ovat mm. kuvataiteen ja käsityön perusopinnot, erilliset erityisopettajan opinnot sekä liikunnan 60 op:n opintokokonaisuus. Opintotarjotin vaihtelee vuosittain.
Liikunnan- ja luokanopettajan opintosuunta
Opintosuunnassa opiskelijat saavat perusopetuksen luokan- ja liikunnanopettajan kelpoisuuden. Opinnot toteutetaan yhdessä liikunnanopettajakoulutuksesta opintosuuntaan valittujen opiskelijoiden kanssa LiikLo-kotiryhmässä. Tämä koulutus tarjoaa mielenkiintoisen ainekokonaisuuden niille, jotka ovat kiinnostuneita luokan- ja liikunnanopettajan työstä sekä näiden aineiden opettamisesta monen ikäisille oppijoille.
LiikLo-kotiryhmässä suoritetaan opintoja sekä opettajankoulutuslaitoksella että liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Myös kasvatustieteen perusopinnot suorittaneet opiskelijat voivat hakea ryhmään. Siirtohaun kautta opiskeluoikeuden luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelmaan saavat eivät voi hakea LiikLo-ryhmään.
Luokanopettajan kandidaattiohjelma (180 op)
Kasvatustieteen perusopinnot
- Sisältöopinnot
- Ohjatut opetusharjoittelut
Kasvatustieteen aineopinnot
- Sisältöopinnot
- Tutkimusmenetelmäopinnot
- Tutkielmaopinnot
- Ohjatut opetusharjoittelut
Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset (POM) opinnot
Muut yhteiset opinnot
- Yleisopinnot
- Viestintä- ja kieliopinnot
Vapaasti valittavat opinnot
Luokanopettajan maisteriohjelma (120 op)Kasvatustieteen syventävät opinnot
- Sisältöopinnot
- Tutkimusmenetelmäopinnot
- Tutkielmaopinnot
- Ohjatut opetusharjoittelut
Muut yhteiset opinnot
- Viestintä- ja kieliopinnot
Vapaasti valittavat opinnot
Liikunnan- ja luokanopettajan opintosuunnassa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset (POM) opinnot jakautuvat kandidaatin ja maisterin tutkintoihin. Tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin suoritetaan liikunnan opintoja, siten, että ne painottuvat kolmeen ensimmäiseen opiskeluvuoteen.
Kasvatustieteen kandidaatin tutkielma
Kandidaattiopintojen loppuvaiheessa tehdään ohjattu kasvatustieteellinen tutkimus. Opettajankoulutuslaitoksella kandidaatin tutkielmat tehdään pääsääntöisesti paritöinä. Kandidaatin tutkielman aiheen suositellaan sijoittuvan tiedekunnan tutkimuksen painopistealueille. Kandidaattiseminaarissa opiskelija saa ohjausta tutkimuksen teon vaiheisiin: kirjallisuuden hakuun, tutkimusaineiston hankintaan ja analysointiin sekä tutkimusraportin kirjoittamiseen. Tutkielmasta kirjoitetaan lopuksi kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa akateemisen kirjoitustyylin.
Kasvatustieteen maisterin pro gradu -tutkielma
Opiskelija laatii empiirisen tai teoreettisen kasvatustieteellisen tutkimuksen valitsemastaan aiheesta. Opettajankoulutuslaitoksella gradut tehdään pääsääntöisesti paritöinä. Syventävien opintojen tutkielman suositellaan sijoittuvan tiedekunnan tutkimuksen painopistealueille tai tutkimushankkeisiin. Tutkielman valmistuttua opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään ja hän tuntee tutkimuksenteon eettiset periaatteet. Tutkielmaa ohjataan tutkielmaseminaareissa.
Suurin osa valmistuneista luokanopettajista sijoittuu opettajiksi perusopetuksen 1.–6. luokille, joissa he tekevät opetus- ja kasvatustyötä yhteistyössä koulun muiden opettajien ja moniammatillisten asiantuntijoiden kanssa. Profilaatio kotiryhmittäin vahvistaa asiantuntijuuden kehittymistä. Luokanopettajat voivat toimia myös esiopetuksen opettajan tehtävissä tukien ja edistäen lasten kasvua ja oppimisvalmiuksia. Luokanopettajat voivat toimia myös aineenopettajina tai erityisopettajina/erityisluokanopettajina suoritettuaan vapaavalintaisina opintoinaan kyseisiin kelpoisuuksiin vaadittavat opinnot. Liikunnan- ja luokanopettajan opintosuunnasta valmistuneet saavat luokanopettajan kelpoisuuden lisäksi liikunnan aineenopettajan kelpoisuuden perusopetukseen.
Luokanopettajaopinnot antavat kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin ja siten mahdollisuuden edetä kasvatustieteen tohtorin tutkintoon. Luokanopettajat voivat työllistyä myös muihin koululaitoksen ja -hallinnon, järjestöjen koulutus- ja yritysten henkilöstöhallinnon työtehtäviin, joissa edellytetään kasvatusalan ja oppimisen asiantuntijuutta.
Mahdollisia tehtävänimikkeitä koulutuksen tehneille ovat luokanopettaja, esiopetuksen opettaja, tutkija, koulutussuunnittelija ja kouluttaja. Vapaavalintaisten opintojen tuoman kelpoisuuden mukaan muita tehtävänimikkeitä voivat olla muun muassa aineenopettaja, erityisopettaja, erityisluokanopettaja, rehtori, koulutuspäällikkö, sivistysjohtaja.
Maisterin tutkinnon suorittaneet saavat kelpoisuuden toimia luokanopettajina perusopetuksen 1.–6. luokilla (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998). Kelpoisuus edellyttää KM-tutkintoa (180op+120op=300op), johon sisältyvät perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM-opinnot; vähintään 60 op) sekä opettajan pedagogiset opinnot harjoitteluineen (vähintään 60 op).
Niillä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla luokanopettajilla, joilla on aineenopettajan kelpoisuuteen vaadittavat opinnot tehtynä johonkin perusopetuksena kaikille yhteisenä opetettavaan aineeseen (10 §), on ns. kaksoiskelpoisuus eli henkilö voi toimia myös aineenopettajana. Valinnaisten opintokokonaisuuksien laajuudesta riippuen on mahdollista saada myös erityisopettajan/erityisluokanopettajan kelpoisuus.
Opinnot antavat kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin ja siten mahdollisuuden edetä kasvatustieteen tohtorin tutkintoon (edellytyksenä arvosana 3 syventävien opintojen tutkielmasta).
Luokanopettajan opinnot antavat pätevyyden toimia myös muissa työtehtävissä oman kiinnostuksen ja opintojen suuntaamisella hankitun asiantuntijuuden mukaisesti (ks. kohta Uramahdollisuudet).
Perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Suomenkielisessä koulussa ja esiopetuksessa tulee opettajalla olla erinomainen suomen kielen taito. Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli tai jos S2-ylioppilaskokeen arvosana ei ole magna, eximia tai laudatur, erinomainen taito täytyy osoittaa erillisellä Yleisten kielitutkintojen tai Valtionhallinnon kielitutkinnon kokeella.
Kaikki opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat osallistuvat kansainvälisiin opintoihin tai toimintaan joko kotimaassa tai ulkomailla jossakin opiskelujensa vaiheessa. Opintoihin voi sisällyttää myös opetuskokeiluja ulkomailla.
Kasvatustieteiden tutkimuksen painopisteet Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa
- Oppiminen, oppimisen vaikeudet ja niihin vaikuttavat tekijät
- Koulutus, opetus ja interventiot
- Työssä oppiminen ja hyvinvointi
- Lapsuus ja perhe
- Vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt
Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin ja siten mahdollisuuden edetä kasvatustieteen tohtorin tutkintoon (edellytyksenä arvosana 3 syventävien opintojen tutkielmasta).
Lisätietoa opinnoista
LuokanopettajakoulutusHakukohteet
Valintaperusteet
Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v)
Valintaperusteet
Siirtohaku, luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v)
Valintaperusteet
Haaveiletko yliopisto-opinnoista?
Tilaa meidän Hakijan uutiskirje ja saat suoraan sähköpostiisi vinkkejä hakemisesta, opiskelusta ja opiskelijaelämästä!
Pidämme sinut ajan tasalla hakemisen tärkeimmistä päivämääristä. Esittelemme sinulle uudet koulutusohjelmat ja kiinnostavimmat koulutusalat sekä jaamme nykyisten opiskelijoidemme kokemuksia eri alojen opiskelusta ja työelämänäkymistä.
