Luokanopettajan maisteriohjelma, kasvatustieteen maisteri (2 v), syksy 2026

Jyväskylän yliopiston luokanopettajakoulutuksesta valmistuu laaja-alaisia tulevaisuutta aktiivisesti ja oikeudenmukaisesti rakentavia kasvatusalan asiantuntijoita. Koulutuksessamme korostuu tutkimusperustaisuus, pedagoginen osaaminen, ilmiölähtöisyys, rohkea toimintakulttuuri, refleksiivisyys, vuorovaikutusosaaminen, hyvinvoinnin tukeminen, kestävä kehitys sekä kansainvälisyyteen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen. Lisäksi tavoitteena on rakentaa tuleville kasvatusalan ja oppimisen asiantuntijoille vahva perusta osallistua oman alansa ammatilliseen ja tieteelliseen kehittämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti.

Koulutuksen aikana opiskelijoita tuetaan kohti:

• eettisesti vastuullista koulutus- ja kasvatuskulttuuria
• teorian ja käytännön vuoropuhelua sekä käytännöllisten toimintatapojen hallintaa
• opettajuuden kokonaisvaltaisuutta
• omaa toimintaansa kriittisesti analysoivaa, reflektoivaa ja perustelevaa sekä uudistavaa asiantuntijuutta
• vuorovaikutuksen ilmiöiden hallintaa omassa elämässä ja tulevassa työtehtävässä
• yksilön ja ryhmän hyvinvoinnin toimintatapojen tuntemista ja arvostamista
• aktiivista osallistumista ja vaikuttamista

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija 

• osaa arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan opettajuuden ydinosaamisalueilla sekä ymmärtää jatkuvan oppimisen merkityksen kasvatusalalla
• on jäsentänyt omaa kasvatusfilosofiaansa ja reflektoi sitä tavoitteellisesti ja kriittisesti
• osaa arvioida ja ratkaista asiantuntija-alueeseensa liittyviä pedagogisia ongelmia tieteelliseen tietoon perustuen ja ottaen huomioon ratkaisujen kasvatukselliset, eettiset ja yhteiskunnalliset kytkökset
• on saanut valmiuksia kehittää koulua systeeminä ja rakentaa työyhteisön yhdenvertaista, hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria
• kykenee moniammatilliseen sekä kansainväliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön omalla alallaan
• on hankkinut tieteellisen jatkokoulutuksen edellyttämät valmiudet
• osaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun koulusta ja pedagogisista linjauksista sekä toimia kestävän kasvatuksen ja tulevaisuuden rakentajana.

Kasvatustieteen syventävät opinnot

• Sisältöopinnot
• Tutkimusmenetelmäopinnot
• Tutkielmaopinnot
• Ohjatut opetusharjoittelut

Muut yhteiset opinnot

• Viestintä- ja kieliopinnot

Vapaasti valittavat opinnot

• Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op (Niillä luokanopettajan maisteriohjelmassa opiskelevilla, joilla perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op eivät ole sisältyneet kandidaatin tutkintoon, suoritetaan ne tutkinnon vapaasti valittavissa opinnoissa. Maisterin tutkinnon laajuudeksi tulee tällöin vähintään 143 op.)

Syventävien opintojen pro gradu -tutkielma 

Opiskelija laatii empiirisen tai teoreettisen kasvatustieteellisen tutkimuksen valitsemastaan aiheesta. Opettajankoulutuslaitoksella gradut tehdään pääsääntöisesti paritöinä. Syventävien opintojen tutkielman suositellaan sijoittuvan tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille tai tutkimushankkeisiin. Tutkielman valmistuttua opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään ja hän tuntee tutkimuksenteon eettiset periaatteet. Tutkielmaa ohjataan tutkielmaseminaareissa.

Suurin osa valmistuneista luokanopettajista sijoittuu opettajiksi peruskoulun 1.–6. luokille, mutta työllistyä voi myös muihin koululaitoksen ja -hallinnon, järjestöjen sekä koulutus- ja yritysten henkilöstöhallinnon työtehtäviin, joissa edellytetään kasvatusalan ja oppimisen asiantuntijuutta. 

Mahdollisia tehtävänimikkeitä koulutuksen tehneille ovat luokanopettaja, esiopetuksen opettaja, tutkija, koulutussuunnittelija ja kouluttaja. Vapaavalintaisten tai aikaisempien opintojen tuoman kelpoisuuden mukaan muita tehtävänimikkeitä voivat olla muun muassa aineenopettaja, erityisopettaja, erityisluokanopettaja, rehtori, koulutuspäällikkö, sivistysjohtaja.

Kelpoisuus

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneet saavat kelpoisuuden toimia luokanopettajina alakoulun 1.–6. luokilla (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998). Kelpoisuus edellyttää KM-tutkintoa, johon sisältyvät perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM-opinnot; vähintään 60 op) sekä opettajan pedagogiset opinnot harjoitteluineen (vähintään 60 op).  

Niillä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla luokanopettajilla, joilla on aineenopettajan kelpoisuuteen vaadittavat opinnot tehtynä johonkin perusopetuksena kaikille yhteisenä opetettavaan aineeseen (10 §), on ns. kaksoiskelpoisuus eli henkilö voi toimia myös aineenopettajana.  

Opinnot antavat kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin ja siten mahdollisuuden edetä kasvatustieteen tohtorin tutkintoon (edellytyksenä arvosana 3 syventävien opintojen tutkielmasta). 

Luokanopettajan opinnot antavat pätevyyden toimia myös muissa työtehtävissä oman kiinnostuksen ja opintojen suuntaamisella hankitun asiantuntijuuden mukaisesti (ks. kohta Uramahdollisuudet). 

Kaikki opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat osallistuvat kansainvälisiin opintoihin tai toimintaan joko kotimaassa tai ulkomailla jossakin opiskelujensa vaiheessa. Opintoihin voi sisällyttää myös opetuskokeiluja ulkomailla.  

Lisätietoa opiskelijavaihdosta.

Kasvatustieteiden tutkimuksen painopisteet Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 

1. Oppiminen, oppimisen vaikeudet ja niihin vaikuttavat tekijät
2. Koulutus, opetus ja interventiot  
3. Työssä oppiminen ja hyvinvointi
4. Lapsuus ja perhe
5. Vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt 

Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin ja siten mahdollisuuden edetä kasvatustieteen tohtorin tutkintoon (edellytyksenä arvosana 3 syventävien opintojen tutkielmasta).