Ohjausalan maisteriohjelma, kasvatustieteen maisteri (2 v), syksy 2026

Ohjausalan maisteriohjelman keskiössä on reflektiivisen ja kriittisen ajattelun sekä tutkimuksen perusteiden ja menetelmien opiskelu. Tutkimisen taidoilla pyritään ohjauskäytäntöjen parempaan ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Ne tarjoavat myös valmiuksia itsenäisen tutkimustiedon tuottamiseen sekä tieteellisiin jatko-opintoihin.

Ohjausalan syventävät opinnot yhdessä pedagogisten opintojen kanssa luovat perustan käytännön ohjausosaamiselle sekä syventävät ohjausalan teoreettisten ja tutkimuksellisten lähestymistapojen ymmärtämistä. Ne antavat myös mahdollisuuden hakeutua alan tieteellisiin jatko-opintoihin ja näin suuntautua tutkijan tehtäviin. Ohjausalan maisteriohjelma tarjoaa koulutusta ohjausalan asiantuntijatehtäviin eri oppilaitosmuodoissa ja koulutusasteilla. Koulutus antaa valmiuksia toimia ohjaustehtävissä erilaisissa elinikäisen ohjauksen toimintaympäristöissä sekä esimerkiksi aikuisten ohjauksen, henkilöstöhallinnon ja kehittämisen tehtävissä.

Ohjausalan maisteriohjelman opinnot perustuvat 60 opintopisteen laajuisiin oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opintoihin (asetus yliopistojen tutkinnosta 794/2004) ja ne tuottavat kelpoisuuden toimia päätoimisena opinto-ohjaajana peruskoulussa ja toisella asteella. Mikäli opinto-ohjaus on yhdistetty joidenkin oppiaineiden opetukseen, kelpoisuus edellyttää kyseisten oppiaineiden opettajan kelpoisuutta. Ohjausalan maisteriohjelma sisältää opettajan pedagogiset opinnot. Jos opiskelija on jo aiemmin suorittanut opettajan pedagogiset opinnot (60 op), hän korvaa näillä opinnoilla ohjausalan maisteriohjelmassa olevat 15 op pedagogiset opinnot. Mikäli opiskelija ei ole osoittanut yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaista kielitaitoa alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä, hänen tulee osoittaa se maisterin tutkinnossa. Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Ohjausalan maisteriohjelman suoritettuaan opiskelija

• hallitsee ohjausalan ammattieettiset perusteet ja osaa toimia ohjaustyössä eettisesti kestävällä tavalla
• osaa kehittää ohjausalan osaamistaan tutkivan työotteen, reflektoinnin ja palautteen avulla
• osaa hyödyntää ohjausalan osaamistaan erilaisissa toimintaympäristöissä
• osaa arvioida oman toimintansa laatua ja vaikuttavuutta
• osaa kehittää ja koordinoida oman organisaationsa ohjaustoimintaa yhteistyössä ohjattavien, organisaationsa johdon ja henkilöstön kanssa
• osaa kehittää ja hyödyntää ohjauksen erilaisia yhteistyöverkostoja sekä toimia moniammatillisten ja monialaisten yhteistyöryhmien jäsenenä
• osaa tieteellisen tiedon tulkitsemiseen ja tuottamiseen liittyvät perustiedot ja -taidot
• ymmärtää ohjausalan tutkimustiedon merkityksen ja osaa hyödyntää sitä ammatillisessa toiminnassaan
• tunnistaa asiakkaiden moninaisuuden sekä sen, miten yhteiskunnan rakenteelliset tekijät ja muutokset välittyvät ohjauksen konteksteihin ja yksilöiden elämään.

Ohjausalan maisteriohjelma (120 op) 

Ohjausalan syventävät opinnot (105 op)

• Sisältöopinnot
• Harjoittelut
• Tutkimusmenetelmäopinnot  
• Tutkielmaopinnot 

Pedagogiset opintojaksot (15 op)

• Jos opiskelija on jo aiemmin suorittanut opettajan pedagogiset opinnot (60 op), hän korvaa näillä opinnoilla ohjausalan maisteriohjelmassa olevat 15 op pedagogiset opinnot.

Ohjausalan maisterikoulutuksessa pro gradu -tutkielma nähdään tärkeänä ammatillisen kehittymisen välineenä, jota muut opinnot tukevat ja joka kehittää opiskelijan tieteellisen tutkimuksen valmiuksia. Opinnäytetyö on olennainen osa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opinnäytteiden teemat voivat liittyä laajasti elinikäisen ohjauksen toimintakenttään ja tutkimusteeman valinnassa on mahdollista ottaa huomioon omat tulevaisuuden urasuunnitelmat. Opinnäytetyö kytkeytyy samalla koko maisteriohjelman koulutukselle ominaiseen tutkivaan otteeseen.

Pro gradu –tutkielma tehdään ensisijaisesti parityönä. Tutkielma voi olla perusotteeltaan joko empiirinen tai teoreettinen. Empiiriset tutkimukset voivat olla kvalitatiivisia tai kvantitatiivisia tutkimuksia. Tutkielman valmistuttua opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään ja hän tuntee tutkimuksenteon eettiset periaatteet. Tutkielmaa ohjataan tutkielmaseminaareissa.

Koulutus antaa opinto-ohjaajan kelpoisuuden ja valmiuksia toimia erilaisissa oppilaitosympäristöissä ohjaus- ja neuvontatehtävissä sekä muissa ohjauksen toimintaympäristöissä esimerkiksi aikuisten ohjauksen, henkilöstöhallinnon ja kehittämisen tehtävissä. Aiempina vuosina ohjausalan maisteriohjelmasta valmistuneita on työskennellyt oppilaitosten opinto-ohjauksen tehtävien lisäksi esimerkiksi työllisyyspalveluissa, erilaisten järjestöjen projekti- ja kehitystehtävissä ja yritysten henkilöstöhallinnossa koulutus- ja kehittämistehtävissä.

Ohjausalan maisteriohjelmaan kuuluvat erilliset oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004), jotka tuottavat opinto-ohjaajakelpoisuuden sekä opettajan pedagogiset opinnot, jotka antavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden eri kouluasteiden ja oppilaitosten opettajan tehtäviin (perusopetus, lukiot, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, kansan-, kansalais- ja työväenopistot). Tehtäväkuvan mukaan voidaan lisäksi edellyttää esimerkiksi riittävän tasoisia opintoja opetettavasta aineesta tai kokemusta ammatillisen oppilaitoksen ohjaustehtävistä.

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sisältyvät olennaisena osana ohjausalan koulutukseen. Lähiopetusjaksoille pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään myös ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien vierailuluentoja. Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa on mahdollista painottaa kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Yliopiston kansainväliset sopimukset mahdollistavat myös vaihto-opiskelun ulkomaisessa yliopistossa, mikä kannattaa opintojen sujuvan etenemisen varmistamiseksi sijoittaa toiseen opiskeluvuoteen.

Ohjausalan yhteistyöverkostot (esim. koulun moniammatilliset toimijat, työ- ja elinkeinoelämän verkostot) ovat tärkeä osa ohjaajaksi kehittymistä. Maisterikoulutuksen aikana tutustutaankin monipuolisesti ohjausalan eri toimintaympäristöihin ja yhteistyötahoihin. Koulutuksessa yhteistyöverkostoihin liittyviä kysymyksiä käsitellään sisällöllisinä teemoina opintojaksojen yhteydessä. Lisäksi koulutukseen sisältyvien harjoittelujen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus luoda kokonaiskuva ohjauksen erilaisista yhteistyöverkostoista. Monitieteinen Jyväskylän yliopisto tarjoaa laajat valinnaisten opintojen mahdollisuudet oman asiantuntijuuden suuntaamiseen.

Ohjausalan tutkimus on monitieteistä ja kohdistuu elinikäisen ohjauksen tarpeisiin eri elämänalueilla. Sen tavoitteena on kehittää ohjausalaa tutkimusperustaisesti ja laaja-alaisesti ohjauksen asiantuntijuuden, ohjauksen kehittämisen sekä ohjauksen hallinnan ja arvioinnin alueilla. Ohjausta tarkastellaan vuorovaikutuksellisena

prosessina ja mahdollisuutena rakentaa oikeudenmukaisempaa ja kestävää tulevaisuutta.

Tiedekunnan kasvatustieteiden tutkimuksen painopisteistä koulutus, opetus ja interventiot sekä työssä oppiminen ja hyvinvointi painottuvat ohjausalalla. Kasvatustieteiden tutkimuksen viisi painopistettä ovat

1) Oppiminen, oppimisen vaikeudet ja niihin vaikuttavat tekijät

2) Koulutus, opetus ja interventiot

3) Työssä oppiminen ja hyvinvointi

4) Lapsuus ja perhe

5) Vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt

Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin ja siten mahdollisuuden edetä kasvatustieteen tohtorin tutkintoon (edellytyksenä arvosana 3 syventävien opintojen tutkielmasta).