Viestinnän maisteriohjelma, filosofian maisteri (2 v), syksy 2026

Viestinnän opinnoissa tarkastellaan viestintäkäyttäytymistä ja syvennytään vuorovaikutuksen monenlaisiin ilmiöihin. Rakentava vuorovaikutus ja toimivat vuorovaikutussuhteet ovat kaiken inhimillisen yhteistyön perusta. Myös yhä monimuotoisemman digitaalisen teknologian, esimerkiksi tekoälyn ja bottien roolia viestinnässä on syytä ymmärtää. 

Viestinnän maisteriopinnoissa 

• syvennät ymmärrystäsi erilaisista työelämän vuorovaikutussuhteista, tiimien ja ryhmien vuorovaikutuksesta sekä johtamisviestinnästä 
• ymmärrät työyhteisön vuorovaikutusteknologiaan, tekoälyyn ja sosiaaliseen mediaan liittyviä kysymyksiä 
• syvennyt työelämän viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämiseen sekä vuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin yhteyksiin 
• hallitset monipuolisesti asiantuntijatehtävissä sekä tiimi- ja ryhmätyössä tarvittavan projekti- ja vuorovaikutusosaamisen ja osaat soveltaa osaamistasi viestinnän alan työtehtävissä 
• ymmärrät syvällisesti viestinnän ja vuorovaikutuksen teoriaperustan ja osaat soveltaa sitä asiantuntijatyössä 
• hallitset viestinnän keskeiset tutkimusmenetelmät 
• tunnistat oman asiantuntemuksesi vahvuudet ja olet motivoitunut asiantuntemuksesi jatkuvaan kehittämiseen 
• sisäistät viestinnän ja vuorovaikutuksen eettiset periaatteet sekä arvostat ja osaat käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä. 

Viestinnästä valmistuu laaja-alaisia viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita.

Viestinnän syventävissä opinnoissa pääset valitsemaan erikoistumisopinnoista juuri sinulle mieluisimmat.  

Viestinnän omien opintojen lisäksi tutkintoon sisältyy vapaasti valittavia opintoja, joiden kautta voit täydentää ja suunnata osaamistasi. Viestinnän asiantuntijoita työskentelee eri toimialoilla ja sektoreilla, joten voit yhdistää tutkintoosi yliopistomme tarjonnasta esimerkiksi humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, kauppatieteellisiä, kasvatustieteellisiä, psykologisia, teknisiä, luonnontieteellisiä tai muita sinua kiinnostavia opintoja.  

Opiskelet viestinnän maisteriohjelmassa. Teet heti opintojesi alussa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops), jota tarkennat ja päivität opintojen kuluessa. 

Opintojen ohjausta ja tukea opintojen suunnitteluun saat koko opintojen ajan. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppimistasi ja opiskeluprosessiasi sekä ammatillista kasvuasi kohti viestinnän asiantuntijuutta. Jokaiselle viestinnän opiskelijalle nimetään omaopettaja, jonka puoleen voit kääntyä aina halutessasi. Opinto-ohjausta ja -neuvontaa antaa myös koulutussuunnittelija. 

Viestinnän opiskelu on aktiivista vuorovaikutusta toisten opiskelijoiden sekä opettajien kanssa. Yhteisö on tiivis, ja opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa.

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (op), joka vastaa kahden vuoden täysipainotteista työmäärää. 

Filosofian maisterin tutkinto rakentuu viestinnän maisteriohjelmassa seuraavasti: 

• Viestinnän maisteriohjelman täydentävät opinnot 18 op 
• Viestinnän maisteriohjelman syventävät opinnot sisältäen maisterintutkielman 80 op 
• Vapaasti valittavia opintoja siten, että 120 op täyttyy 

Viestinnän maisteriohjelman rakenteeseen ja opintojen sisältöihin voit tutustua tarkemmin yliopiston opinto-oppaassa. 

Opiskelijoita kannustetaan yksilöllisiin tutkintoihin. Viestinnän kumppaniksi sopivat hyvin profiloitumisestasi ja kiinnostuksestasi riippuen esimerkiksi kasvatustiede, kauppatieteet, henkilöstöjohtaminen, markkinointi, psykologia, yhteiskuntatieteet, tietojärjestelmätiede/tietotekniikka sekä taide- ja kieliaineet.

Maisteriohjelman opinnäytetyö on nimeltään maisterintutkielma. Se on itsenäisesti laadittava tieteellinen tutkielma tai työnäyte, mutta ohjaaja on tukenasi sen laatimisen kaikissa eri vaiheissa. Tutkielman laajuus on 30 opintopistettä. 

Tutkielmaa varten valitset ja rajaat aiheen sekä laadit siihen liittyvät tutkimuskysymykset tai työtavoitteet. Aiheen voit valita työelämän ja työyhteisöjen vuorovaikutuksen laajasta aihepiiristä. Tutkielman tavoitteiden ja sisällön määrittelystä ja rajauksesta keskustelet ohjaajan kanssa. Tutkielmaa varten laaditaan myös suunnitelma, jonka perusteella työ toteutetaan. 

Tutkielmaa laatiessasi hyödynnät kriittisesti arvioiden kotimaista ja ulkomaista tutkimuskirjallisuutta. Työn laatimisen yhteydessä tutustut erilaisiin tutkimusmenetelmiin ja työtapoihin, joita hyödynnät työssäsi. Tutkielman teossa opit lisää itsenäisen tiedonhaun, tiedon kriittisen arvioinnin sekä uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen taitoja. 

Tutkielmaan liittyvää suunnitelmaa ja työn etenemistä esitellään maisteriseminaarissa, joten opit myös tieteellistä keskustelua ja rakentavan palautteen antamista ja saamista. 

Viestinnän maisterintutkielma tehdään yleensä työelämän ja työyhteisöjen vuorovaikutuksen kysymyksistä tai suoraan työelämän tarpeisiin. Tutkielma voi olla myös osa tutkimushanketta. Tutkielmien kieli on yleisimmin suomi, mutta niitä on tehty myös englannin kielellä. Tutkielma on mahdollista tehdä myös parityönä tai työnäytemuotoisena.

Viestinnästä valmistuneet maisterit ovat viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita, joilla on osaamista tarttua työelämän haasteisiin. 

Viestinnän maisterit sijoittuvat esimerkiksi 

• yrityksen, järjestön tai muun organisaation johtoon 
• työyhteisön kehittämistehtäviin 
• henkilöstön rekrytoinnin asiantuntijoiksi 
• viestintäkouluttajiksi ja -valmentajiksi 
• tiedottamisen ja viestintäsuunnittelun alalle 
• kansainvälisten yritysten ja järjestöjen asiantuntijatehtäviin 
• hyvinvointipalveluiden suunnittelun tai johdon tehtäviin 
• yhteisöjohtajiksi tai -kehittäjiksi 
• vuorovaikutusteknologian pariin tai 
• tutkijoiksi. 

Viestinnän alan työelämänäkymät ovat erinomaiset sekä maistereille että tohtoreille. 

Yhteistyön ja vaikuttamisen asiantuntemusta tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Työelämätutkimukset ennustavat, että tulevaisuudessakin työtä on tarjolla asiantuntijoille, joilla on kyky ymmärtää viestintäkäyttäytymistä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä teknologian roolia viestinnässä. 

Yliopiston verkkosivuilta löydät viestinnän alumnitarinoita, joissa viestinnästä valmistuneet maisterit kertovat omista työkokemuksistaan ja urapoluistaan.

Kansainvälistymisen valmiuksiasi voit kasvattaa mm. seuraavilla tavoilla: 

• tekemällä työssä oppimisen (työharjoittelun) ulkomailla 
• kulttuurienvälisen viestinnän opinnoilla 
• osallistumalla yliopiston monikieliseen opetukseen 
• toimimalla ainejärjestöjen tai ylioppilaskunnan kansainvälisissä tehtävissä 
• toimimalla kansainvälisten opiskelijoiden tutorina. 

Viestinnän maisteriohjelmassa voit suorittaa Työssä oppimisen opintojakson (työharjoittelun viestintäasiantuntijan tehtävissä) ulkomailla esimerkiksi yrityksessä, järjestössä tai vapaaehtoistyössä.

Työelämäkytkennät ovat viestinnän opinnoissa vahvat. Työssä oppimisen jakso (työharjoittelu) kuuluu viestinnän syventäviin opintoihin. Lisäksi syventävissä opinnoissa on Viestintäprofessiot-opintojakso, jolla opiskelet erilaisia kehittämis- ja konsultaatiotyön muotoja sekä sovellat viestinnän osaamistasi työyhteisöjen kehittämiseksi yliopiston ulkopuoliselle organisaatiolle tehtävässä projektissa. 

Viestinnän opinnäytetyöt tehdään yleensä työelämän ja työyhteisöjen vuorovaikutuksen kysymyksistä tai suoraan työelämän tarpeisiin. 

Viestinnästä valmistuneiden maistereiden ja tohtoreiden eli alumnien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä. He käyvät vierailevina opettajina viestinnän opintojaksoilla ja tarjoavat työssä oppimisen (työharjoittelun) paikkoja opiskelijoille omilta työpaikoiltaan. Lisäksi alumnit toimivat mentoreina opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille.

Viestinnässä tutkitaan ihmisten välistä vuorovaikutusta niin digitaalisissa viestintäympäristöissä kuin kasvokkain. Jyväskylän yliopistossa viestinnän tutkimus keskittyy vuorovaikutuksen dynamiikkaan vuorovaikutussuhteissa, ryhmissä, tiimeissä ja yhteisöissä. Erityisesti tarkastellaan työelämän ja työyhteisöjen vuorovaikutusta. 

Tutkimuksen painopisteet ovat seuraavat: 

• Vuorovaikutus ja vuorovaikutussuhteet (mm. työyhteisön vuorovaikutus; johtamisviestintä; vuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin yhteydet) 
• Ryhmät ja tiimit (mm. ryhmät ja tiimit organisaatiossa, ryhmien rakenteistuminen ja vuorovaikutuskäytänteet, ryhmäviestinnän osaaminen) 
• Teknologiavälitteinen vuorovaikutus (mm. teknologiavälitteiset vuorovaikutussuhteet; hajautetut ryhmät ja virtuaalitiimit; verkostoituminen, verkkoyhteisöt ja sosiaalinen media) 
• Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (mm. viestintäkompetenssi ja vuorovaikutustaidot; työelämän viestintäosaaminen; vuorovaikutuksen opetus, koulutus ja asiantuntijuus; vuorovaikutusosaamisen analysointi- ja arviointimenetelmät)

Maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin eli tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Jatko-opinnot mitoitetaan siten, että tohtorintutkinto suoritetaan päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa.