Akatemiaprofessorit Jyväskylän yliopistossa

Akatamiaprofessorit 1.1.2026–31.12.2031

Akatemiaprofessori Anu Kankainen

Akatemiaprofessori Anu Kankainen tekee perustutkimusta ytimistä, niiden rakenteesta ja alkuperästä. Hänen tutkimusalansa ydinastrofysiikka pyrkii selvittämään, miten alkuaineet ovat syntyneet maailmankaikkeudessa. Kankainen on perehtynyt tutkimuksissaan erityisesti radioaktiivisten isotooppien tarkkuusmassamittauksiin. Massojen kautta saadaan tietoa ytimien sidosenergioista ja siitä, kuinka paljon tähdissä tapahtuvissa ydinreaktioissa vapautuu energiaa, mikä puolestaan vaikuttaa ydinreaktioiden todennäköisyyksiin.

Kankainen tutkii akatemiaprojektissaan ydinten rakennetta ja ominaisuuksia esimerkiksi perusvuorovaikutusten, tähdissä tapahtuvan alkuainesynteesin sekä fysiikan standardimallista poikkeavien ilmiöiden ymmärtämiseksi. Korkealaatuista tutkimusta tehdään Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa sekä täydentävästi myös muissa kansainvälisissä laboratorioissa.

Tutkimus linkittyy vahvasti Suomen Akatemian Neutronitähtifysiikan huippuyksikön tutkimukseen ydinastrofysiikan osalta.

Akatemiaprofessori Jari Kaukua

Professori Jari Kaukua tutkii filosofista illuminationismia islamilaisessa aatehistoriassa, tarkemmin Shihab al-Din al-Suhrawardin (k. 584/1191) illuminationistisen filosofian vastaanottoa 1200-luvulta 1600-luvun alkuun. Illuminationismi kehittyi 1100-luvun Ibn Sina -kritiikin kontekstissa, mutta se muodostui myöhemmin erääksi keskeisistä filosofisista oppijärjestelmistä.

Filosofisesti orientoitunut tutkimus Suhrawardin perinnöstä muuttaa käsitystämme jälkiklassisesta islamilaisesta ajattelusta, tarjoaa argumentteja ja käsitteellisiä välineitä islamilaisen filosofisen perinteen sisällyttämiselle itsenäiseksi osaksi globaalia filosofian historiaa sekä auttaa rakentamaan yhteyksiä analyyttisen filosofian ja oman aikamme islamilaisen filosofian perinteiden välillä.

Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen

Professori Otso Ovaskaisen tutkimuksen aiheena on tunnetun ja tuntemattoman luonnon monimuotoisuuden digitaalinen kaksonen. Digitaalinen kaksonen tarkoittaa laskennallisiin malleihin ja mittauksiin perustuvaa yksityiskohtaista ja vuorovaikutteista kuvausta tosielämän ilmiöstä tai prosessista.

Meneillään olevan globaalin ympäristönmuutoksen haitallisten vaikutusten lieventäminen edellyttää luonnon monimuotoisuuden kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Tietämyksemme luonnon monimuotoisuudesta on kuitenkin vielä hyvin osittaista. Suurin osa maapallon lajeista on vielä löytämättä, joten meillä ei ole tietoa niiden rooleista ekosysteemeissä.

Ovaskainen kehittää luonnon tutkimukseen uusia työkaluja, jotka mahdollistavat luotettavan ja nopean monimuotoisuuden seurannan maailmanlaajuisesti. Menetelmien laajan sovellettavuuden varmistamiseksi niitä testataan Suomessa, useissa Euroopan maissa ja Madagaskarilla erilaisten sidosryhmien kanssa. Digitaalisten kaksosten avulla hanke nopeuttaa tieteellisen tutkimuksen ja tiedon hyödyntämisen vuorovaikutusta ja tarjoaa uuden perustan luonnon monimuotoisuuden seurantaan, ympäristöpolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Otso Ovaskainen on saanut aiemmin akatemiaprofessorin rahoituksen myös kaudelle 1.9.2021–31.8.2026.

Akatemiaprofessorit 1.9.2021–31.8.2026

Akatemiaprofessori Pasi Ihalainen

Pasi Ihalainen tutkii poliittista edustuksellisuutta ja selvittää parlamentin ja kansan välisiä jännitteitä vallankumousten aikakaudelta 1700-luvulta 2000-luvulle.

Tutkimuskohteena ovat historialliset ja tämän päivän tavat rakentaa, haastaa ja luoda uudelleen parlamentaarisen päätöksenteon oikeutusta kansansuvereniteetista ja kansanedustuksesta käydyn poliittisen keskustelun kautta.

Tutkimuksessa monitieteinen ja kansainvälinen tutkimusryhmä analysoi digitalisoituja historiallisia parlamenttiaineistoja Suomesta ja yhdeksästä Suomen kannalta tärkeästä Euroopan maasta.

Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen

Otso Ovaskainen on matemaattisen ja tilastollisen mallinnuksen huippuosaaja. Ovaskainen aloitti Jyväskylän yliopiston matemaattisen ja tilastollisen ekologian professorina tammikuun alussa 2021. Hän siirtyi Jyväskylään Helsingin yliopiston matemaattisen ekologian professorin tehtävistä, jossa hän toimi vuodesta 2009.

Ovaskainen on kehittänyt uusia kenttätutkimuksen ja tilastollisen analyysin menetelmiä ekologian tutkimukseen ja seurantaan. Menetelmiä on käytetty maailmanlaajuisesti.

Parhaillaan Ovaskainen johtaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuista tutkimusta, jossa luonnon monimuotoisuutta kartoitetaan samaan aikaan yli 450 paikassa ympäri maailmaa. Tutkimus sai 12 miljoonan euron ERC-rahoituksen vuonna 2019. Tietoa eliölajeista kerätään automaatiota hyödyntävin menetelmin DNA- ja ääninäytteistä sekä riistakameroiden kuvista.