Jyväskylän yliopiston julkaisueettiset periaatteet

Jyväskylän yliopiston kaikessa tutkimustoiminnassa noudatetaan eettisiä periaatteita ja lainsäädäntöä. Nämä periaatteet linjaavat julkaisutoimintaa Jyväskylän yliopistossa eettisestä näkökulmasta. Niitä noudatetaan yliopiston koko tiedeyhteisössä tieteenalasta riippumatta.

Rehtori on hyväksynyt Jyväskylän yliopiston julkaisueettiset periaatteet 12.6.2020. Periaatteet korvaavat rehtorin 15.5.2013 hyväksymät julkaisueettiset periaatteet.

Johdanto ja soveltaminen

Yliopistolaki (24.7.2009/558 2§) velvoittaa, että yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.

Jyväskylän yliopisto on sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeeseen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (2023, ns. HTK-ohje) ja sitä täydentävään suositukseen Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen (2019) ja kaikin tavoin tutkimustoiminnassaan edistämään hyvää tieteellistä käytäntöä.

Hyvän tieteellisen käytännön ja lainsäädännön noudattamisesta vastaa ensisijaisesti jokainen tutkija ja tutkimusryhmän jäsen itse, mutta myös jokainen tutkimusryhmä kokonaisuutena ja tutkimusyksikön johtaja yliopiston johtamisjärjestelmän mukaisesti.

Jyväskylän yliopiston johtosäännön 48 §:n mukaan “yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden lisäksi yliopistoyhteisöön kuuluvat apurahatutkijat, emerita- ja emeritusprofessorit tai muun vastaavan sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt, yliopiston konserniyhtiöiden henkilökunta sekä muut yliopiston hyväksi toimivat henkilöt.”

TENK velvoittaa yliopistoja huolehtimaan siitä, että yliopistoyhteisön jäsenillä on riittävä osaaminen hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvissä asioissa.

Yleiset tutkimuseettiset periaatteet

TENKin (2023) mukaan hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteet ovat:

Luotettavuus: Varmistetaan tieteellisen toiminnan laatu suunnittelussa, menetelmissä, analyyseissa ja voimavarojen käytössä.
Rehellisyys: Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan tieteellistä toimintaa sekä raportoidaan ja viestitään siitä avoimesti, oikeudenmukaisesti, puolueettomasti ja yksityiskohtia salaamatta.
Arvostus: Osoitetaan arvostusta kollegoita, tieteellisen toiminnan osapuolia, yhteiskuntaa, ekosysteemejä, ympäristöä ja kulttuuriperintöä kohtaan.
Vastuunkanto: Kannetaan vastuu tieteellisen toiminnan koko elinkaaresta, joka alkaa ideasta ja ulottuu hallinnointiin, koulutukseen, ohjaukseen, toteutukseen, julkaisemiseen ja vaikutuksiin.

Julkaisemisen eettiset periaatteet

TENKin HTK-ohjeessa esitetyt hyvän tieteellisen käytännön periaatteet koskevat myös julkaisutoimintaa.

TENK edellyttää, että:

tiedeyhteisössä kunnioitetaan muiden työtä, annetaan muiden saavutuksille niille kuuluva arvo ja viitataan muiden julkaisuihin asianmukaisella tavalla,
sovitaan suositusten mukaisesti tieteellisten ja muiden julkaisujen tekijyydestä, kirjoittajuudesta ja kirjoittajien nimien järjestyksestä. Kansainväliset tekijyysohjeet ovat Suomessa sitovia vain, jos tekijöiden kesken on etukäteen näin sovittu,
viestitään tieteellisestä toiminnasta rehellisesti ja avoimesti julkaisumuodosta tai -kanavasta riippumatta. Informoidaan yhteistyökumppaneita aina, kun toiminnasta on tarkoitus julkaista materiaalia,
eritellään julkaisuissa rahoituslähteet ja sidonnaisuudet kunkin kirjoittajan osalta.

HTK-ohjeen mukaan hyvää tieteellistä käytäntöä loukkaa

plagiointi tai muu puutteellinen tai epäasiallinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin,
muiden tutkijoiden osuuden vähätteleminen,
muu tekijyyden manipulointi.

Loukkausepäilyt tutkitaan TENKin ohjeen mukaisin menettelyin.

TENK on määritellyt kirjoittajuuteen (tekijyyteen) liittyvät periaatteet suosituksessaan Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen (2019).

Suosituksessa todetaan, että tutkimushankkeissa tulee keskustella ja sopia alusta asti tekijyyden pelisäännöistä, mieluiten kirjallisesti. Väitöskirjaan liittyvistä tekijyyskysymyksistä sovitaan hyvissä ajoin ja kirjataan asia ohjausasiakirjaan. Tieteenalakohtaiset erot on hyvä tiedostaa ja niiden yhteensovittamisesta on neuvoteltava tutkimushankkeen käynnistymisen yhteydessä.

Kirjoittajajärjestyksen osalta noudatetaan tieteenalan vakiintunutta ja tiedeyhteisön hyväksymää käytäntöä. Erityisen tärkeää etukäteen sopiminen on monitieteisissä ja kansainvälisissä hankkeissa tieteenalojen erilaisten käytäntöjen tähden. Tieteellisten kokoomateosten yhteydessä sovitaan, millä kriteereillä määritellään teoksen toimittaja, päätoimittaja tai toimituskunnan jäsen tai panoksen huomioiminen esimerkiksi kiitoksissa.

Konfliktitilanteiden ratkaisu tapahtuu TENKin Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen Suomessa (2023) -ohjeessa esitetyn menettelyn mukaisesti.

TENKin määrittelyn mukaan tekijällä/kirjoittajalla (author) tarkoitetaan henkilöä, joka on osallistunut tieteellisen artikkelin tai muun julkaisun tekoon niin merkittävällä panoksella (contribution), että hänet tulee mainita julkaisun tekijä- tai kirjoittajaluettelossa.

Tieteenalakohtaiset käytännöt vaihtelevat sen suhteen, kuka merkitään julkaisun kirjoittajaluetteloon. Julkaistun artikkelin tekstin kirjoittamisen lisäksi esimerkiksi tutkimuksen ideointi tai suunnittelu, tutkimusaineiston tuottaminen, analyysi tai tulkinta, työssä hyödynnettyjen materiaalien tai menetelmien kehittäminen, kokoomateoksen toimittaminen tai esimerkiksi tutkimusta havainnollistavien kuvien laatiminen ovat kaikki kontribuutioita, joiden merkitsemisestä julkaisuun tulee sopia.

Yksittäisen julkaisun tekijyydestä sovittaessa on tärkeää, että sovittu käytäntö on asianomaisen tieteenalan yleisesti hyväksymä ja että kaikki, joita asia koskee, ovat valinnasta tietoisia.

TENK viittaa ohjeessaan lääketieteellisten tiedelehtien päätoimittajien ns. Vancouver-ohjeeseen, jossa
suositellaan tekijyyden määrittelyyn seuraavia neljää kriteeriä:

merkittävä osallistuminen (substantial contribution) tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan JA
artikkelin luonnosteleminen tai sen kriittinen tarkistaminen siten, että on merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön JA
lopullisen julkaistavan version hyväksyminen JA
vastuun ottaminen työn jokaisesta vaiheesta varmistaen, että hyvää tieteellistä käytäntöä on noudatettu työn kaikissa vaiheissa.