Integraatiokoulutus
Perustiedot
Tutkimusryhmän kuvaus
Integraatiokoulutuksessa tehty tutkimus on auttanut tunnistamaan piileviä koulutuksen syvärakenteita, joille niin opettajat kuin opiskelijat ovat usein sokeita. Ryhmän koulutuksellinen lähtökohta perustuu tutkivan yhteisön ajatukseen: tavoitteena on ruokkia uteliaisuutta, syventyä tutkimaan ja omaksua tutkiva asenne opettajan työtä kohtaan. Tutkimus on erottamaton osa koulutusta ja koulutuksen kehittäminen perustuu tutkimukseen.
Ryhmässä tehdään tutkimusta useilla eri tasoilla. Opiskelijat laativat kandidaatin tutkielmia sekä pro gradu -tutkielmia, ryhmään kuuluu myös väitöskirjan tekijöitä sekä väitöskirjan jälkeistä tutkimusta harjoittavia tutkijoita. Tutkimusaiheet liittyvät kiinteästi opetuksessa esiin tulleisiin kysymyksiin.
Tällä hetkellä teemme aktiivista yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa:
- Political Philosophies and Sociologies of Education (POISED; Tampereen yliopisto, https://poisedresearch.com/) -tutkimusryhmä
- Education and psychoanalysis (EDUPSI) -verkosto
- Professori Matthew Clarke (University of Aberdeen, Skotlanti; https://www.abdn.ac.uk/people/matthew.clarke).
Kansainvälisistä tutkimusverkostoista integraatioryhmä on tehnyt yhteistyötä muun muassa Deborah Britzmanin (York University, Toronto), Andrea Raikerin (University of Bedfordshire, Yhdistynyt Kuningaskunta) sekä Learning in Higher Education -verkoston (LIHE) kanssa.
Integraatiokoulutukseen liittyen on järjestetty kaksi kansainvälistä seminaaria:
- The complexity of learning (2013)
- Critical teacher education (2010) (ks. haastattelut)
Integraatiokoulutuksen tiivis vaihe kestää kaksi ensimmäistä lukuvuotta, jolloin noin puolet luokanopettajakoulutuksen opinnoista opiskellaan tässä pysyvässä ryhmässä. Kaksi päivää viikosta on varattu opiskelijoiden työjärjestyksessä integraatioryhmässä työskentelylle. Tuona aikana opiskelijaryhmällä on käytössään tila, jossa he opiskelevat joko itsenäisesti tai kouluttajien johdolla. Osassa opetusta ryhmän kaikki kouluttajat ovat paikalla.
Integraatiokoulutuksessa oppimista tarkastellaan elämismaailman käsitteen avulla kahden ehtojärjestelmän alueella: yhtäältä sitä määrittävät opettajan ja opiskelijan ihmisenä olemiseen liittyvät yleiset suhteet ja niiden ehdot, toisaalta erityisesti oppiaineiden oppimiseen liittyvät erityiset ehdot kuitenkin niin, että nämä ehdot määritellään oppijan, ei opettajan tai instituution termein. Keskeisessä asemassa ovat kiinnostumisen, tutkimisen ja syventymisen näkökulmat.
Yleisten ehtojen puolella koulutuksessa on kehitetty teoreettisesti perusteltua ryhmäopiskelun muotoa, jota samaan aikaan toteutetaan, testataan ja tutkitaan myös käytännössä. Koulutukseen kuuluu kaksi lukuvuotta kestävä työnohjauksellinen Ryhmä ja oppiminen -kokonaisuus, jossa opiskelijoiden on mahdollista käsitellä opiskeluun liittyviä ajatuksia ja kokemuksia työnohjaukseen perehtyneen ohjaajan johdolla.
Erityisten ehtojen puolella keskeinen idea on integroida äidinkieli muihin oppiaineisiin niille tyypillisten ajatteluprosessien tasolla siten, että äidinkielen formaalit taitotavoitteet yhdistetään tiedonalojen tiedonkäsittelyprosesseihin. Tavoitteena on hahmottaa tiedon ja kielen välistä suhdetta itseen (kokemustieto), muihin ihmisiin (sopimustieto), ympäröivään todellisuuteen (havaintotieto) sekä taidon oppimiseen. Kasvatustiede avaa käsitteellisesti näitä ilmiöitä. Harjoittelussa puolestaan pohditaan näiden ilmiöiden pedagogisointia. Kysymme, mikä on oppimisen arvoista.
Koulutuksen perustoista on julkaistu kirja "Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa" (Nikkola, Rautiainen & Räihä 2013).
Järjestämme alumnitapaamisia integraatiokoulutuksesta valmistuneille opettajille. Alumnit pitävät yhteyttä myös omatoimisesti esimerkiksi järjestämällä aktiivisesti toimivaa lukupiiriä.
