Aikuiset oppivat vieraan kielen puheäänteitä nopeasti – yhdessä oppiminen voi vauhdittaa oppimista
Mandariinikiinassa tavun sävelkulku eli tooni erottaa sanojen merkityksiä toisistaan. Esimerkiksi se, pysyykö äänenkorkeus tasaisena, nouseeko vai laskeeko se, voi muuttaa sanan merkityksen kokonaan. Koska suomen kielessä äänenkorkeutta ei käytetä tällä tavoin sanojen merkitysten erottamiseen, voi toonien havaitseminen olla suomenkielisille oppijoille haastavaa.
Tutkimukseen osallistui 42 suomenkielistä aikuista, joilla ei ollut aiempaa kokemusta toonikielistä. Osallistujat harjoittelivat mandariinikiinan tooneja tunnin päivässä neljänä peräkkäisenä päivänä. Puolet harjoitteli yksin ja puolet pareittain siten, että kaksi osallistujaa työskenteli saman tietokoneen äärellä rinnakkain tehden täsmälleen samat harjoitukset. Oppimista arvioitiin jokaisena harjoituspäivänä, ja lisäksi osallistujien aivotoimintaa mitattiin ennen harjoittelua ja sen jälkeen elektroenkefalografialla (EEG).
Pareittain harjoittelu nopeuttaa alkuvaiheen oppimista
Pareittain harjoitelleet oppijat oppivat havaitsemaan toonien välisiä eroja jo ensimmäisen harjoituspäivän aikana paremmin kuin yksin harjoitelleet. Yksin harjoitelleet kuitenkin saavuttivat nopeasti saman taitotason, eikä ryhmien välillä ollut enää eroa harjoittelujakson päättyessä.
– Oli yllättävää, että etu näkyi, vaikka pareittain osallistujat eivät varsinaisesti tehneet yhteistyötä. He vain istuivat vierekkäin tekemässä samoja harjoituksia. Tämä viittaa siihen, että jo toisen oppijan läsnäolo voi helpottaa uudenlaisen oppimistehtävän omaksumista, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Xueqiao Li.
Osallistujat oppivat myös soveltamaan oppimaansa uusiin puhenäytteisiin, jotka oli tuottanut eri puhuja kuin harjoittelussa käytettyjen äänitteiden puhuja. Tulos viittaa siihen, että oppijat eivät ainoastaan muistaneet harjoittelussa kuulemiaan yksittäisiä esimerkkejä, vaan oppivat tunnistamaan toonien yleisiä piirteitä.
Oppiminen näkyi myös aivojen toiminnassa
Harjoittelu näkyi myös aivojen toiminnassa. Harjoittelun jälkeen osallistujien aivot reagoivat aiempaa voimakkaammin odottamattomiin toonimuutoksiin myös silloin, kun he vain kuuntelivat ääniä passiivisesti. Tämä viittaa siihen, että vieraat puheäänet olivat tulleet aivojen kuulojärjestelmälle aiempaa helpommin havaittaviksi.
– Usein ajatellaan, että aikuisena uuden kielen äännejärjestelmän oppiminen on lähes mahdotonta. Tuloksemme osoittavat, että aikuisetkin voivat oppia yllättävän nopeasti jo muutaman tunnin harjoittelulla. Aikuisen aivot ovat edelleen huomattavan muovautuvat, Li toteaa.
Tutkimus jatkuu Jyväskylän yliopiston Aktiivinen Mieli -tutkimusryhmässä, jota johtaa professori Piia Astikainen. Meneillään olevissa tutkimuksissa selvitetään, voiko sosiaalinen vuorovaikutus digitaalisen avatarin kanssa tukea vieraan kielen oppimista. Tutkimuksissa opetellaan japanin ja arabian kielen sanoja, ja niihin etsitään parhaillaan suomenkielisiä aikuisia osallistujia.
Lisätietoja tutkimuksesta
Tutkimusartikkelin "Rapid phonetic learning of Mandarin tones in adults: Daily behavioral improvement and brain activity changes" kirjoittajat ovat Xueqiao Li ja Piia Astikainen Jyväskylän yliopistosta sekä Hyeonjeong Jeong Tohokun yliopistosta.
Artikkeli on julkaistu avoimesti saatavilla olevana (Open Access) Neuropsychologia-lehdessä. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.
Artikkeli: Li, X., Jeong, H., & Astikainen, P. (2026). Rapid phonetic learning of Mandarin tones in adults: Daily behavioral improvement and brain activity changes. Neuropsychologia, 231, Article 109543. https://doi.org/10.1016/j.neuropsychologia.2026.109543
