Alaraajavammat muovaavat aivoja – aivoaktiivisuus lisääntyy ja tasapainon säätely on tietoisempaa

Erilaisiin alaraajavammoihin kuuluu tyypillisesti kipu ja liikkumisen vaikeudet, mutta tiesitkö että ne muovaavat myös aivojen tapaa prosessoida liikettä? Toni Mujunen selvitti väitöskirjassaan, kuinka erityyppiset alaraajavammat vaikuttavat aivojen kykyyn prosessoida liikeaisti-informaatiota vammautuneelta alueelta.
Toni Mujunen
Julkaistu
17.6.2025

Toni Mujunen tutki, kuinka aivot reagoivat kevyeen liikeärsykkeeseen, kun tutkittavilla on joko nilkan tuki- ja liikuntaelinvammoja tai ääreishermovaurioita, kuten tyypin 1 diabeteksessa. Tuki- ja liikuntaelinvammoista kärsiviä potilaita seurattiin 12 kuukauden ajan. Tavoitteena oli, selvittää muovautuvatko aivot edelleen vammojen jo parannuttua.

Tulosten perusteella sekä tuki- ja liikuntaelinvammat että ääreishermovauriot johtivat suurempaan aivoaktiivisuuteen verrattuna koehenkilöihin, joilla ei ollut näitä vammoja. Näin ollen, potilaiden aivot käyttivät enemmän aivokapasiteettia prosessoidakseen liikeaisti-informaatiota.

"Ajattelemme vammoja usein fyysisenä kudosvauriona, mutta myös keskushermosto muovautuu kehon ääreisosien vammoihin”, Toni Mujunen sanoo. 

”Aivot eivät ole vain passiivinen signaalien vastaanottoasema, vaan ne pyrkivät aktiivisesti reagoimaan ja mukautumaan kehossa tapahtuviin muutoksiin”. 

Tulosten mukaan potilaiden suurentunut aivojen aktiivisuus oli yhteydessä myös lisääntyneeseen huojuntaan tasapainotehtävän aikana. Sekä tuki- ja liikuntaelinvammojen että ääreishermovaurioiden voidaan ajatella heikentävän liikeaisti-informaation saapumista aivoihin. Tällöin aivot joutuvat tekemään enemmän töitä prosessoidakseen tätä vajavaista informaatiota. 

Lisääntynyt aivojen aktiivisuus ja tämän yhteys tasapainokykyyn oli havaittavissa myös 12 kuukautta tuki- ja liikuntaelinvamman jälkeen, jolloin vammautuneiden kudosten tiedetään jo parantuneen. 

”Tämä oli erityisen mielenkiintoinen havainto, sillä potilaat ovat saattaneet omaksua enemmän tietoisia tasapainonhallintastrategioita perinteisen alitajuisen tasapainosäätelyn sijaan”, Toni Mujunen selittää ja jatkaa ”nämä havainnot voivat selittää mm. sitä, miksi osa potilaista kokee liikkumisen epävarmuutta, vaikka alkuperäinen vamma olisi jo parantunut”.

Tämän väitöskirjan tulosten perusteella voidaan todeta, että keskushermosto muovautuu kehon ääreisosien vammojen seurauksena, ja nämä muutokset on hyvä pitää mielessä, kun suunnitellaan potilaiden kuntoutusta.

LitM Toni Mujusen biomekaniikan väitöskirjan "Adaptation of cortical proprioceptive processing to peripheral lower limb injuries" tarkastetaan perjantaina 27.6.2025 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa Seminarium-rakennuksen Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii William Gaetz (Perelman School of Medicine, University of Pennsylvania, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Harri Piitulainen (Jyväskylän yliopisto). 

Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa osoitteessa

Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa 

Aiheeseen liittyvä sisältö