OPH: Koulutuksen asiantuntijat ovat yksimielisiä tärkeimmistä taidoista, joita tulevaisuudessa tarvitaan

Tiedotteen on julkaissut Opetushallitus 19.5.2926.

Kyselyssä selvitettiin osaamisia, joita ihmiset tarvitsevat pystyäkseen huolehtimaan itsestään, toimimaan vastuullisesti yhteiskunnan jäseninä ja työllistymään 2040-luvulla. Nämä osaamiset eivät riipu oppi- tai ammattialasta, vaan ovat yhteisiä kaikille. Kysely toteutettiin keväällä 2026. Siihen vastasi reilut 2 400 koulutusalan asiantuntijaa, jotka edustavat koulutuksen järjestäjiä ja toteuttajia eri koulutusmuodoista ja -asteilta sekä opetushallintoa, järjestöjä ja tutkimusorganisaatioita.

Vastaajat olivat yksimielisiä siitä, millaiset taidot, tiedot, arvot ja asenteet nousevat tulevaisuudessa kaikkein tärkeimpien joukkoon. Samalla tunnistettiin kuitenkin se, että arjessa pärjäämisessä sekä yhteiskuntaan ja työelämään osallistumisessa tarvitaan monipuolista osaamista. 

Sosiaaliset ja kognitiiviset taidot merkittävässä roolissa

Tulosten perusteella 2040-luvulla tarvittavat osaamiset liittyvät sekä tiedon käsittelyyn, ajatteluun, oppimiseen ja vuorovaikutustaitoihin että teknologiaan, hyvinvointiin ja kestävyyteen. Lisäksi keskeisiä ovat kansalaistaidot, kulttuurinen osaaminen sekä työelämä- ja yrittäjyystaidot.

– Kyselymme osoittaa, että nämä monista kansallisista ja kansainvälisistä suosituksista tutut osaamiset ovat edelleen tärkeitä. Osaamiset pitävät vielä sisällään erilaisia tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita, joiden tärkeyttä vastaajat arvioivat, sanoo opetusneuvos Miia Jaatinen Opetushallituksesta.

Kaikista tärkeimmiksi koettiin tiedonhaku- ja hallintataidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä kriittinen ajattelu ja psykologisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Sosiaaliset ja kognitiiviset taidot nousivat tuloksissa myös vahvasti esille. Tärkeimpien joukossa olivat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, yhdenvertaisuuden kunnioitus, vastuuntuntoisuus sekä työyhteisö- ja empatiataidot. Lisäksi ihmisen kyky kriittiseen ajatteluun, sinnikkyyteen ja monipuoliseen itsensä johtamiseen nähtiin olennaisena osana tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.

– Sosiaaliset ja kognitiiviset taidot korostuivat myös avovastauksissa, joissa painotettiin erityisesti yhteisöllisen ajattelun merkitystä yhteiskunnassa. Mielen resilienssiä pidettiin myös keskeisenä tulevaisuuden taitona. Sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä sietää epävarmuutta ja pettymyksiä. Myös taitoa joustaa ja sopeutua tarvitaan maailman muuttuessa, sanoo kyselyhankkeen toteuttamisessa mukana ollut tohtorikoulutettava Jenni Latva-aho Jyväskylän yliopiston johtamasta, Suomen Akatemian rahoittamasta Koulutuksen tulevaisuus (EDUCA) -lippulaivahankkeesta.

Osaamiset kehittyvät läpi koulutusjärjestelmän ja työelämän

Kyselyssä tiedusteltiin myös eri koulutusmuotojen roolia osaamisten kehittämisessä. Osaamisten perusta luodaan jo lapsuudessa, ja niiden kehittäminen jatkuu läpi elämän kaikilla koulutusasteilla, työelämässä ja vapaassa sivistystyössä.

Vastausten mukaan varhaiskasvatuksen roolina pitäisi olla perustan luominen lapsen kokonaisvaltaiselle kasvulle. Esiopetus puolestaan tarjoaisi valmiuksia koulupolulle ja peruskoulu vahvistaisi perustaitoja. Lukiossa syvennettäisiin yleissivistystä ja ajattelutaitoja, ja ammatillisessa koulutuksessa kasvatettaisiin käytännön työelämään liittyviä osaamisia.

Ammattikorkeakoulutuksen osana olisi kehittää työelämälähtöistä, soveltavaa asiantuntijuutta ja yliopiston tutkimuksellista asiantuntijuutta. Vapaa sivistystyö tukisi elinikäistä oppimista, kansalaistaitoja, hyvinvointia ja osallisuutta; taiteen perusopetus taas kehittäisi kulttuurista osaamista, luovuutta ja ilmaisua.

Työelämässä tapahtuva osaamisen kehittäminen päivittäisi ja uudistaisi tutkintokoulutuksessa saatua osaamista vastaamaan muuttuvan työn, teknologian ja yhteiskunnan vaatimuksiin.

– Useiden osaamisten pohja luodaan jo lapsuudessa, jolloin hankitut taidot ovat eräänlaisia perustaitoja. Jokainen koulutusmuoto jatkaa sen jälkeen osaamisen kehittämistä siitä, mihin se on edellisessä jäänyt. Aikuisilla olisi lopulta taidot, joilla pärjää elämässä. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset tuovat tarpeita osaamisten kehittämiseen vielä myöhemminkin. Ikäihmisetkin osallistuvat vapaan sivistystyön tarjoamiin koulutuksiin, joilla ylläpidetään toimintakykyä ja opetellaan digitaitoja, summaa Jaatinen.

Tuloksia hyödynnetään kehittämistyössä

Kyselyn taustalla on osaamisluokitustyö. Opetushallitus julkaisi keväällä 2025 uuden, yhdessä asiantuntijoiden kanssa kehitetyn laaja-alaisen osaamisen osaamisluokituksen, joka pohjautuu kansallisiin ja kansainvälisiin laaja-alaisen osaamisen luokituksiin ja suosituksiin. Kyselyn tulokset vahvistivat luokitukseen valittujen osaamisten keskeisyyttä osana 2040-luvulla tarvittavia taitoja ja toivat esiin myös joitakin luokituksesta puuttuvia taitoja, kuten vanhemmuustaidot, oman toiminnan säätelytaidot ja riittävä itsetuntemus.

Kyselyn perusteella syntynyttä ymmärrystä laaja-alaisten osaamisten tärkeydestä hyödynnetään, kun kehitetään koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tulokset luovat tärkeää perustaa myös varauduttaessa käynnistyviin opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden uudistusprosesseihin.

Raportti on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi Opetushallituksen verkkosivuilla.

Tulevaisuuden osaamistarpeet 2040-luvulla | Opetushallitus, sivulla linkki verkkoraporttiin