EDUCA-lippulaivan raporttikooste tiivistää kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun keskeisimmät tulokset
"Kokeilu ja sen ehkä yllättäväkin tulos on erinomainen esimerkki siitä, mistä tieteessä on kyse. Tutkimuksen avulla voitiin selvittää etukäteen mahdollisen mittavan koulutuspoliittisen uudistuksen todennäköisiä vaikutuksia", toteaa Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu oli opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2021–2024 toteuttama suuri satunnaistettu kenttäkoe, johon osallistui 37 357 lasta yhteensä 148 kunnassa. Tutkittavat lapset arvottiin kokeilu- ja verrokkiryhmiin. Tarkoituksena oli selvittää, mitä tapahtuisi, jos esiopetus olisi velvoittavaa ja maksutonta jo 5-vuotiaille, ja lapset osallistuisivat siihen kahden vuoden ajan ennen perusopetuksen alkua. Verrokkiryhmä jatkoi nykyjärjestelmässä, joka kestää vuoden ja alkaa 6-vuotiaana.
Kokeilun taustalla oli jo pitkään jatkunut keskustelu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen merkityksestä lasten kehitykselle ja oppimiselle. Poliittiset päätöksentekijät olivat laajasti päätyneet näkemykseen, että koulutusjärjestelmää kannattaisi uudistaa pidentämällä esiopetus kaksivuotiseksi. Ennen täysimittaisen reformin toteuttamista päätettiin kuitenkin selvittää, mitä muutoksesta seuraisi. Kokeilua varten säädettiin väliaikainen laki (1046/2020) ja laadittiin kaksivuotisen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
EDUCA-lippulaivan keskeinen aineistokokonaisuus
Kokeilun aikana kerättiin laaja tutkimusaineisto, joka muodostaa ainutlaatuisen kohortin vuonna 2024 aloittaneen, Jyväskylän yliopiston johtaman EDUCA-lippulaivan tulevalle tutkimukselle. Esiopetuskokeilun arvioinnin toteutti monitieteinen tutkimusryhmä, jonka vastuullisena johtajana toimi EDUCA-lippulaivan varajohtaja, taloustieteen professori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta ja johon kuului tutkijoita Aalto-yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta ja Turun yliopistosta.
Kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja
Tulokset osoittivat, että kokeiluryhmään päätyminen ei kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa akateemisissa tai sosioemotionaalisissa taidoissa. Vaikutukset eivät myöskään vaihdelleet erilaisesta perhetaustasta tulevien lasten välillä.
Tulokset ovat kuitenkin hyvin erilaisia lapsille, joille kaksivuotisen esiopetuksen vaihtoehto olisi 5-vuotiaana ollut kotihoito. Tämän ryhmän kohdalla kaksivuotinen esiopetus paransi lasten 6-vuotiaana arvioituja taitoja voimakkaasti, mutta perusopetuksen alussa lyhyen aikavälin vaikutukset näyttivät katoavan. On kuitenkin tärkeää huomata, että kotoa viisivuotiaiden esiopetukseen siirtyneiden lasten määrä oli melko pieni, sillä kokeilu nosti vain hieman 5-vuotiaiden osallistumisastetta (3,5 prosenttiyksiköllä).
Tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi
Tutkimusryhmä ei anna loppuraporttikoosteessa suositusta siitä, tulisiko Suomessa siirtyä kaksivuotiseen esiopetukseen.
"Kyseessä on koulutuspoliittinen ratkaisu, jonka mielekkyys riippuu ennen kaikkea mahdollisen reformin tavoitteista. Sen sijaan pyrimme tukemaan päätöksentekoa tarjoamalla mahdollisimman täsmällistä informaatiota tämänkaltaisen reformin todennäköisistä vaikutuksista. Ja koska päätöksentekijöillä on usein rajallisesti aikaa perehtyä tutkimukseen, myös Policy Brief -tyyppisille koonneille on tarvetta", tutkimusryhmä toteaa.
