Politiikkasuositus: Suomalaisten ammattiliittojen tulisi vastustaa Orpon hallituksen maahanmuuttopoliittisia uudistuksia
Suomen hallituksen työvoimaan, teollisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät uudistukset uhkaavat juurruttaa eriarvoisuutta ja heikentää Suomen perinteistesti tasa-arvoista työvoimamallia. JUSTMIG-hankkeen tuoreessa politiikkasuosituksessa käydään läpi, millaisissa olosuhteissa väliaikaiset siirtotyöläiset Suomessa ovat ja miten heidän tilannettaan voisi parantaa. Politiikkaselostuksen esittelevät Jyväskylän yliopiston tutkijat professori Nathan Lillie ja tutkijatohtori Quivine Ndomo. Politiikkasuosituksessa keskitytään hoitoalalla työskenteleviin siirtotyöläisiin.
Siirtotyöntekijät Suomessa – erityisesti hoitoalalla, minne he yhä enemmän työllistyvät – kohtaavat jo entuudestaan rakenteellisia haittoja, kuten väliaikaisten oleskelulupien aiheuttamia sosioekonomisia ja oikeudellisia rajoituksia, ulkomaisten tutkintojen ja asiantuntemuksen tunnustamatta jättämistä, työnantajien syrjintää sekä hyväksikäyttäviä rekrytointikäytäntöjä.
”Ketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki: hallituksen suunnitelma uhkaa syventää heidän suojattomuuttaan edistämällä kiertomuuttoa, eli siirtotyöläisten jatkuvaa muuttamista eri tilapäisten työpaikkojen perässä, rajoittamalla pysyvän oleskeluluvan saamista ja alistamalla heidät heikoille työolosuhteille. Tämä vähentää kaikkien työntekijöiden neuvotteluvoimaa, sillä heikompi siirtotyövoima laskee työelämän standardeja koko toimialalla,” kommentoi tutkijatohtori Ndomo tilannetta.
Ammattiliittojen saavutettu asema uhattuna – seuraukset uhkaavat erityisesti siirtotyöläisten oikeuksia
Lillien ja Ndomon mukaan hallituksen tekemät uudistukset taannuttavat yhteiskuntaa ja toimien tarkoituksena on luoda työntekijöiden luokka, jolla on vähemmän turvattuja oikeuksia. Tilanne on vaarassa heiketä nopeasti, jos ammattiliitot, suomalaiset työntekijät ja siirtotyöläiset eivät yhdistä voimiaan, tulkitse hallituksen uudistuksia yhteiseksi uhaksi ja ryhdy tehokkaaseen vastarintaan.
”Uudistukset lisäävät siirtotyöläisten epävarmuutta ja korvattavuutta poistamalla suojaukset ja siten vaarantavat sen, että heistä tulee kanava, jonka kautta työvoiman työolojen heikkeneminen normalisoituu koko työvoimassa”, Ndomo selittää.
”Työnantajat ja hallitus luovat työmarkkinasegmentin, jolta puuttuu suomalaisia työntekijöitä suojaava sosiaaliturva. Tämä antaa heille mahdollisuuden asettaa lyhytaikaiset maahanmuuttajat palkkakilpailuun muiden työntekijöiden kanssa. Tilanne on vaarassa heiketä nopeasti, jos ammattiliitot, suomalaiset työntekijät ja siirtotyöläiset eivät yhdistä voimiaan”, Lillie varoittaa.
Toimintasuositukset siirtotyöläisten olosuhteiden parantamiseksi
Suomalaisten ammattiliittojen ja päättäjien tulisi omaksua osallistavia tapoja järjestää ammattiliittojen toimintaa, minkä lisäksi tulisi vahvistaa solidaarisuutta suomalaisten ja siirtotyöläisten välillä, jotta hoitotyömarkkinoiden eriytymistä voitaisiin vastustaa.
JUSTMIG-hankkeessa laadittiin päättäjille, ammattiliitoille ja työntekijöille suositukset, joiden avulla Suomessa työskentelevien siirtotyöläisten olosuhteita voidaan parantaa:
-
Ammattiliittojen ja niiden sidosryhmien tulisi kehittää työehtosopimusneuvotteluja laajempia monialaisia strategioita, jotka yhdistävät hoitoalan työvoiman suojelemiseen myös oleskelun turvaamisen, pätevyyden tunnustamisen ja syrjimättömyyden.
- Ammattiliittojen toimeksiantoa ja organisaatiostrategiaa tulisi laajentaa rakentamaan yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta hoitoalalla työskentelevien maahanmuuttajien ja suomalaisten hoitotyöntekijöiden välille, erityisesti segmentoituneissa työpaikoissa.
”Ammattiliittojen tulisi myös vastustaa rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka lisää epävarmuutta ja heikentää maahanmuuttajien tekemän hoitotyön ammatillisia standardeja”, Lillie ja Ndomo suosittelevat.
Tutustu politiikkasuositukseen
Tutustu JUSTMIG-hankkeen politiikkasuositukseen kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä:
Hankkeesta
EU:n rahoittama JUSTMIG-hanke pyrkii tutkimaan lyhytaikaisen siirtotyöläisten työoloja ja lisääntyvän lyhytaikaisen työvoiman muuttoliikkeen vaikutusta työmarkkinasuhteisiin. Hankekonsortiota johtaa Keski-Euroopan työmarkkinatutkimusinstituutti (Central European Labour Studies Institute, CELSI) ja siihen kuuluu kahdeksan kumppania Itävallasta, Bosniasta ja Hertsegovinasta, Virosta, Suomesta, Alankomaista, Serbiasta, Slovakiasta ja Sloveniasta.
