Ekologinen kriisi vaatii kiireellisiä koulutuksen uudistuksia
Ilmastonmuutoksen ja lajikadon eteneminen koskettavat myös koulutuksen tulevaisuutta. Ekologinen kriisi vaatii kiireellisiä koulutuksen uudistuksia, sillä elämäntapamme siirtäminen kestävälle pohjalle vie vuosia.
Näihin haasteisiin on tartuttu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa, jossa on meneillään useita kestävyysosaamiseen ja vihreään siirtymään liittyviä tutkimuksia.
– Siirtymä kohti kestävämpää elämänmuotoa edellyttää nopeita muutoksia sekä koulutuksessa että työelämässä, kertoo Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Hannu Heikkinen.
Kestävyysosaamista jokaiselle eurooppalaiselle
Koulutuksen tutkimuslaitoksen hankkeissa kestävyysosaamisen ja viisauden edistäminen ovat tavoitteina eri näkökulmista. Meneillään olevista hankkeista suurin on Euroopan Komission massiiviseen Green Deal -ohjelmaan kuuluva miljoonarahoituksen saanut ECF4CLIM. Hankkeessa kehitetään konkreettista kuvausta kestävyysosaamisesta, jota jokainen eurooppalainen tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Lopputulos ei tule olemaan vain osaamisen määritelmiä, vaan kestävyysosaamista tullaan edistämään eurooppalaisissa kouluissa ja yliopistoissa arjen tekojen kautta. Suomesta mukana on Jyväskylän yliopiston lisäksi kaksi tamperelaista koulua: Sammon keskuslukio ja Juhannuskylän yhtenäiskoulu.
– Mielestäni vihreän siirtymän edellyttämää laaja-alaista tietoa ja viisautta voi hyvin sanoa kutsua myös ekososiaaliseksi sivistykseksi. Se tuottaa planetaarista hyvinvointia – ei vain ihmiselle, vaan koko elonkehälle, Heikkinen kuvaa.
Planetaarinen hyvinvointi onkin noussut Jyväskylän yliopistossa avainkäsitteeksi. Käsitteen on lanseerannut yliopiston monitieteinen JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisö pyrkimyksenään muuttaa ajatusmaailmaamme kohti kokonaisvaltaista kaiken elämän kattavaa hyvinvointitavoitetta.
– Planetaarinen hyvinvointi tarkoittaa tilaa, jossa luonnon ekosysteemien toiminta säilyy ennallaan siinä määrin, että lajit pitkällä tähtäimellä säilyvät luontaisissa elinympäristöissään ja yksilöeliöt, mukaan lukien ihmiset, voivat toteuttaa lajityypillisiä ominaisuuksiaan. Toisin sanoen planetaarisen hyvinvoinnin vallitessa sekä ihminen että ei-inhimillinen luonto voivat hyvin ja kukoistavat, kiteyttää JYU.Wisdomin johtaja ekologian professori Janne Kotiaho.
Ekologiset haasteet ovat niin suuria, että niiden edessä ihminen voi kokea toivottomuutta. Uusin Nuorisobarometri (2021) kuitenkin osoittaa, että nuorten luottamus ihmiskunnan kykyyn ratkaista nämä ongelmat on kasvanut.
– Vihreä siirtymä ei perustu vain osaamiseen, vaan tarvitsemme myös toivoa. Ilman toivoa meillä ei ole mitään. Mutta kestävä toivo voi perustua vain tutkittuun tietoon. Siirtymä kestävyyteen edellyttää vilpitöntä, mutta järkevästi perusteltua uskoa siihen, että joskus aurinko voi nousta parempaan maailmaan, Heikkinen tiivistää.
Lisätietoja:
professori Hannu Heikkinen,
hannu.l.t.heikkinen@jyu.fi, puh. +358 50 342 1346
