Elonkirjon puolesta – SusTran ja JYU.Wisdomin keräys Luonnonperintösäätiölle
Tue suomalaista luontoa – haasta omat kumppanisi mukaan
Kestävyysmurros-tohtorikoulutuspilotin väitöskirjatutkijat yhdessä Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kanssa haluavat edistää kestävyysmurrosta: kutsumme yritykset, organisaatiot, yhdistykset ja yksityishenkilöt lahjoittamaan keräykseemme suomalaisen luonnon hyväksi. Keräyksestä kertominen on myös arvokas tapa tukea keräystä.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii meiltä kaikilta tekoja. Meidän vastuullamme on huolehtia, että Suomen luonnon lajit ja luontotyypit säilyvät myös tulevaisuuteen. Ole mukana luomassa planetaarista hyvinvointia vaalivaa maailmaa!
Luontojalanjälkeämme pitää pienentää
Jokaisella ostamallamme tuotteella on luontojalanjälki. Kaiken lisäksi ylikulutukseen kannustetaan Black Friday -päivällä ja muilla markkinointikeinoilla ympäri vuoden. Voisiko osaa siitä rahasta, jota käyttäessämme tulemme heikentäneeksi luonnon monimuotoisuutta, ohjata elämän suojelemiseen maapallolla? Voivatko yritykset ja organisaatiot ottaa entistä vahvempaa roolia luonnonsuojelun tukemisessa? Nykyinen julkisen rahoituksen taso ei riitä luontokadon pysäyttämiseen Suomessa.
Keräyksen kumppanina on Luonnonperintösäätiö
Luonnonperintösäätiö on toiminut vuodesta 1995 alkaen erityisesti Suomen uhanalaisten metsien suojelijana. Lahjoitusvaroin hankitut kohteet siirtyvät säätiön omistukseen ja rauhoitetaan pysyvästi luonnonsuojelulain mukaisella suojelulla. Tule mukaan haluamallasi summalla – jokainen euro on tärkeä!
Yhteistyöterveisin,
Kestävyysmurros-tohtorikoulutuspilotin väitöskirjatutkijat
Keräyksellä on rahankeräyslupa RA/2020/921. Keräystä markkinoivat resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom sekä Kestävyysmurros-tohtorikoulutuspilotti SusTra. Kaikki lahjavarat keräykseen ohjataan lyhentämättä Luonnonperintösäätiölle.
Taustoitus
Luontojalanjälki tarkoittaa ihmistoiminnan aiheuttamaa haittaa luonnolle. Jokaisen tuotteen tai palvelun tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa luontokatoa1. Vuonna 2025 suomalaisten ylikulutuspäivä oli huhtikuun alussa, noin kolme kuukautta aiemmin kuin globaalilla tasolla keskimäärin2. Loppuvuoden elimme maailman luonnonvaroilla ottamalla velkaa tulevilta sukupolvilta.
Luontokato jatkuu globaalisti eikä yhtäkään kansainvälistä luontotavoitetta ole täysin saavutettu3,4. Myös Suomen lajien ja luontotyyppien tila on pääsääntöisesti heikkenevä5,6. Metsäluontotyypeistä jopa 76 % on uhanalaisia7 ja Suomen uhanalaisista lajeista noin 31 % elää ensisijaisesti metsissä8. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä osana YK:n biodiversiteettisopimusta9 sekä Euroopan Unionin biodiversiteettistrategiaa10.
Nykyinen julkisen rahoituksen taso ei kuitenkaan riitä luontokadon pysäyttämiseen Suomessa11,12 Luontokato aiheuttaa merkittäviä riskejä myös yrityksille ja siten toimet luontokadon estämiseksi turvaavat myös tulevaisuuden liiketoimintaa13.
Keskeisiä toimenpiteitä luontokadon hillinnässä ovat arvokkaiden elinympäristöjen suojelu sekä jo heikennettyjen elinympäristöjen ennallistaminen12,16. Kestävyysmurroksen edistämiseksi ja elonkirjon suojelemiseksi Kestävyysmurros-tohtorikoulutuspilotin väitöskirjatutkijat yhdessä Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kanssa haluavat kutsua jokaisen toimijan lahjoittamaan kampanjaan sopivaksi katsomallaan summalla ja tukemaan suomalaisen luonnon suojelua. Lahjoitusvaroin hankitut kohteet siirtyvät Luonnonperintösäätiön omistukseen ja rauhoitetaan pysyvästi luonnonsuojelulain mukaisella suojelulla17.
