Emeritusprofessori Jouko Korppi-Tommola Suomen Fotoniikan Seuran kunniajäseneksi
Nimitys on osoitus pitkäjänteisestä, vaikuttavasta ja uraauurtavasta työstä suomalaisen fotoniikan ja Photonics Finlandin hyväksi. Seura toivoo, että kunniajäsenet voisivat edelleen toimia fotoniikan lähettiläinä innostamassa seuraavaa sukupolvea hakeutumaan alalle ja vahvistamassa Suomen fotoniikan ekosysteemiä.
- Koko tiedeuransa 70-luvulta lähtien lasereiden ja optisten mittausmenetelmien parissa työskennelleenä iloitsen siitä, että perustutkimuksen kautta ala on kasvanut globaalisti ja myös Suomessa, ei vain tutkimuksellisesti mutta myös taloudellisesti merkittäväksi alaksi, ihmisten arkea monella tasolla helpottavaksi, sanoisinko tulevaisuuden toimialaksi. Tässä kehityksen kulussa on ollut todella hienoa olla mukana, ja mikä ilahduttavinta, että siitä on saanut Photonics Finlandin myöntämän korkeimman kunnianosoituksen, pohtii emeritusprofessori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistolta.
Suomessa ainutlaatuista fotoniikan asiantuntemusta
Suomen optiikan ja fotoniikan Seura, Phtonics Finlandin edeltäjä, perustettiin vuonna 1996 ja se toimi lähinnä kansallisena akateemisten tutkijoiden yhdistäjänä ja vuosittaisten optiikan päivien järjestäjänä. Jouko Korppi-Tommola on ollut mukana seuran toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Vuonna 2013 nimeksi tuli Suomen Fotoniikan Seura (Photonics Finland) ja mukaan tulivat fotoniikkaa hyödyntävät yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Seuralla on nyt 250 akateemisen tutkinnon fotoniikan alalla suorittanutta henkilöjäsentä sekä yli 110 yritys- ja yhteisöjäsentä.
- Suomessa on fotoniikan osaamista, jota arvostetaan kansainvälisesti. Fotoniikka on merkittävä kilpailuetu Suomelle ja meidän tulee varmistaa, että jatkamme kilpailuedun vankentamista alalle hakeutuvien uusien tekijöiden mukanaan tuomien innovaatioiden avulla. Esimerkiksi vuonna 2024 Suomen yli 300:n fotoniikka- tai fotoniikkaa hyödyntävän yrityksen liikevaihto oli yli 2,5 miljardia euroa, vuotuinen kasvuvauhti liki 20 prosenttia ja työntekijöitä yli 7 000, kertoo Korppi-Tommola.
Fotoniikka on tulevaisuuden teknologioiden kulmakivi
Fotoniikka on laaja tutkimus- ja kehittämisala. Ilman fotoniikkaa eivät toimisi tietoliikenne, datakeskukset, kännykät, televisiot, henkilökohtaiset tietokoneet, virtuaalitodellisuus (AR/VR), lääketieteen diagnostiikka, hoito- ja operaatiolaitteistot tai korkean teknologian teollisuustuotanto.
- Fotoniikan piiristä ovat kehittyneet ympäristömonitoroinnin etämenetelmät, itseohjautuva liikenne sekä droonien fotoniikan siviili- ja sotilassovellutukset. Fotoniikan piiriin kuuluvat myös energiatehokas LED-valaistus ja aurinkosähkö, joista jälkimmäinen vastaa lähes 10 prosenttia globaalista sähkön kulutuksesta, selventää Korppi-Tommola.
Molekyylitason kuvantaminen ja ultranopeat ilmiöt
Tutkimukseen fotoniikka on tuonut molekyylitasoiset bio- ja kudoskuvantamismenetelmät sekä luonnon ultranopeiden tapahtumien havaitsemisen reaaliajassa. Korppi-Tommola on tehnyt tällä saralla tutkimustyötä vuodesta 1985 lähtien perustamassaan Jyväskylän yliopiston laserlaboratoriossa, joka on kasvanut Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen neljän tutkimusryhmän NSC_LaserLab tutkimusyhteisöksi.
- Tutkimukseni pääalat ovat olleet laseravusteinen materiaalien pintarakenteiden tutkimus, ultranopeat yhteyttämisen valonsiirtoprosessit, kolmannen sukupolven aurinkokennot sekä siihen läheisesti liittyvät kestävän energiantuotannon kysymykset, opetuksessa, tutkimuksessa ja sosiaalisessa keskustelussa, kertoo Korppi-Tommola.
