Tutkimus tuo uutta tietoa faagihoitojen ja antibioottien yhteisvaikutuksista

Sigrid Juséliuksen säätiö on myöntänyt 3-vuotisen rahoituksen rahoituksen Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeelle, jossa selvitetään bakteereita infektoivien virusten eli faagien mahdollisuuksia antibioottihoitojen tukena.
Lotta-Riina Sundberg on Jyväskylän yliopiston uusin professori.
Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Lotta-Riina Sundberg on kiinnostunut bakteereiden aiheuttamista infektiotaudeista ja kuinka tauteja voitaisiin parantaa lääkkeettömästi virusten avulla.
Julkaistu
4.5.2026

Antibioottiresistenssi on kasvava globaali terveysuhka, ja perinteisten hoitojen rinnalle tarvitaan uusia ratkaisuja. Faagit ovat osa ihmisen mikrobiomia ja osallistuvat elimistön puolustukseen sitoutumalla limakalvoille. Faagihoitoa pidetään lupaavana erityisesti yhdessä antibioottien kanssa, mutta limakalvoympäristön vaikutuksia hoidon tehoon tunnetaan vielä huonosti.

Faagit, limakalvot ja antibiootit tutkimuksen keskiössä

Jyväskylän yliopiston tutkimus keskittyy selvittämään, miten limakalvojen tila vaikuttaa faagien ja antibioottien yhteisvaikutukseen. Erityisesti monilla sairauksilla ja ikääntymisellä on vaikutusta limakalvojen musiinien tuotantoon, mikä lisää alttiutta bakteeri-infektioille. Tutkimusmallina hankkeessa käytetään vaikeasti hoidettavia infektioita aiheuttavaa Pseudomonas aeruginosa ‑bakteeriaja sen faageja. 

- Selvitämme, miten limakalvon oheneminen ja toisaalta liman liikatuotanto vaikuttavat faagien tarjoamaan suojaan bakteeri-infektioita vastaan sekä faagien ja antibioottien yhteisvaikutukseen. Tutkimuksessa hyödynnämme bakteeriviljelmiä, ihmisen keuhkojen epiteelisoluja sekä seeprakalamallia, selventää professori Lotta-Riina Sundberg Jyväskylän yliopistolta, joka johtaa hanketta. 

Faagien teho puntarissa

Solumalleissa hyödynnetään linjoja, joissa hengitysteiden keskeisten musiinien ilmentymistä on muunneltu. 

- Tämä auttaa tunnistamaan tekijöitä, jotka tehostavat tai estävät faagien tarttumista limakalvoille vaikuttaen vastustuskykyyn bakteeri-infektiota vastaan, kertoo Sundberg. 

Lisäksi ns. seeprakalamalli mahdollistaa limakalvojen ikääntymiseen liittyvien muutosten, mikrobiomivaikutusten sekä faagien limakalvoihin sitoutumisen tarkastelun kokonaisvaltaisesti.

- Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka joko vahvistavat tai heikentävät faagien tarjoamaa suojaa bakteeri-infektioita vastaan, sanoo Sundberg. 

Kohti faagihoitoja ja yksilöllistä lääketiedettä

Limakalvoympäristön parempi ymmärtäminen on keskeistä antibioottiresistenssin vastaisessa työssä. 

- Harvinaista molekyyli- ja solutason tutkimuksen yhdistämistä eläinmalleihin hyödyntävä hanke tuottaa uutta tietoa faagihoitojen kehittämiseksi ja yksilöllisten hoitostrategioiden tueksi, iloitsee Sundberg. 

Phage-antibiotic interactions in the mucosal environment (PHAME) -hanke alkoi 1.5.2026 ja kestää kolme vuotta.  

Aiheeseen liittyvä sisältö