Sambiassa opetuksen tavoitteena on ollut opettaa lapsia lukemaan paikallisilla bantukielillä, mutta lukutaidon taso on ollut hyvin heikko. Tämä on voinut johtua esimerkiksi epäasianmukaisesta opetuksesta tai lukihäiriöstä.
MA (Edu.) Jonathan Munachaka arvioi tutkimuksessaan, voidaanko GraphoLearn-ohjelmalla, joka on tietokonevälitteinen foniikkaan perustuva interventio, tunnistaa ja auttaa dysleksiasta kärsiviä lapsia oppimaan lukemaan heille tuttua paikallista kieltä, Chinyanjaa. GraphoLearn perustuu suomalaiseen Ekapeli-oppimispeliin.
Abstrakti
Tutkimus selvittää saadaanko peruslukutaidon oppimisessaan tukea tarvitsevat lapset Sambiassa tunnistamaan perinteisiä menetelmä paremmin GraphoLearn (GL) teknologialla toteutetulla dynaamisella arvioinnilla (DA). Tutkittaviksi valittiin 1. luokan oppilaita, joista 585:llä oli perinteisin keinoin tunnistettu luki-riskikehitys. Näistä lapsista 56 valittiin DA menetelmäkokeiluun. 31 pysyi useamman vuoden kestävässä oppimisen jatkoseurannassa. GL-harjoittelutulokseen perustuvalla dynaamisella arvioinnilla seurattiin lasten valmiutta oppia kirjaimia vastaavat äänteet Cinyanja kielessä. Suurin osa (25) traditionaalisen arvioinnin perusteella riskinalaisiksi tunnistetuista lapsista oppi lyhyen GL:n käytön aikana tunnistamaan kirjaimia kuulemansa äänteen perusteella. Vain 6:lle oppiminen oli työlästä ja vaikeus tulkittiin biologispohjaiseksi eli dysleksiaksi. Tämä ryhmä sai lyhenteen bRG (N=6). Muut 25 nimettiin lyhenteellä NbRG (N=25). Lisäksi traditionaalisen menetelmin riskin omaaviksi tunnistetuista muodostettiin erityisen helposti kirjainten äännevasteet oppivien viiden lapsen ryhmä (oNbRG, N=5). Tätä ryhmää seurattiin yli seuraavien vuosien vertailuryhmänä muille lapsille. Seuranta kattoi 11-14 ikävälin (siis 6. luokkaan asti) ja koski lukemaan oppimisen etenemistä sambialaisessa kouluopetuksessa.
Mittareina käytettiin kirjoitustestiä, Early Grade Reading Assessment (EGRA) menetelmää, havainnointia, vanhempien ja opettajien haastatteluja, englannin kielen lukemaan oppimista sanojen tunnistuksen pohjalta ja koulutuloksien seurantaa. Tulokset osoittivat, että oNbRG ryhmä, jolla dynaaminen arviointi osoitti hyvät valmiudet, päinvastoin kuin traditionaaliset menetelmät, oppivat muiden samanikäisten tapaan puhumansa kielen lukutaidon eli eivät osoittaneet merkkiä traditionaalisten menetelmien ennakoimista vaikeuksista. Tulosta vahvistettiin vielä 6. luokan aikana englannin kirjoitettujen sanojen tunnistusta mittaavalla testillä. Siinäkään ei eroa havaittu muihin lapsiin. Näin traditionaalisten testien todettu luki-riski ei ennustanut lapsen lukutaidon kehitystä, vaan pikemminkin puutteellista alkuopetusta, jonka takia ne antoivat virheellisen ennusteen. GL oli aiemmin osoitettu tehokkaaksi peruslukutaidon harjoittajaksi. GraphoLearn -pohjainen dynaaminen arviointi osoittautui toimivaksi sekä lapsen puhuman kielen että englannin lukutaidon oppimisen ennustajana osoittaessaan opetuksesta riippumatonta oppimisvalmiutta.
GlaphoLearnin tehostettua opetusta koskeva tutkimus on käyttökelpoista ja sitä tarvitaan Sambiassa.
Opinnäytetyö antoi arvokasta tutkimusnäyttöä siitä, että kirjain-äänne-korrespondenssin opettamiseen perustuva lukutaidon opetus on tehokasta lapsille, joita opetetaan läpinäkyvällä ortografialla. Näin ollen GL sopii erinomaisesti lapsille, jotka eivät hyödy lukemaan opettamisesta, kuten nykyään Sambiassa, jossa lapset määritellään perinteisten arviointivälineiden perusteella lukihäiriöisiksi - biologinen lukemisriski.
Tutkimuksen tulevaisuuden suuntaviivat
Tämä tutkimus on kuitenkin pieni mutta tärkeä osa tutkimusta, joka luo pohjan hyvin kunnianhimoiselle tutkimukselle, jonka tarkoituksena on kouluttaa sambialaisia lapsia hankkimaan täysi lukutaito, joka on lukutaidon edellyttämä taito. Tässä operaatiossa on tarkoitus testata, missä määrin uusi teknologia, tekoäly, voi auttaa parantamaan inhimillistä pääomaa Sambian kaltaisissa köyhissä maissa kouluttamalla lapsia hankkimaan täysi lukutaito. Uusien digitaalisten harjoituspelien tarkoituksena on kouluttaa kaikki sambialaiset lapset lukutaitoon, mukaan lukien kirjoitetun kielen (paikallisen kielen ja englannin kielen) ymmärtäminen, jotta oppiminen olisi mahdollista lukemisen kautta. Inhimillisen pääoman kohottaminen tällä tavoin voisi olla mahdollista kaikkialla maassa ja edistää maan kehitystä. Täydellisen lukutaidon taso, jonka yksi digitaalisista välineistä tarjoaa, auttaa lapsia jo varhaisessa iässä ymmärtämään kirjoitettua kieltä. Heidän vanhempansa voivat myös oppia kirjoittamaan kysymyksiä ja ymmärtämään ilmaisten tekoälykeskustelurobottien, kuten DeepSeekin ja tekoälybottien, antamia vastauksia.
MA (Educ.) Jonathan Munachaka puolustaa väitöskirjaansa "In search of a way of identifying and helping children with dyslexia learn to read in Zambia" 11. syyskuuta 2025. Vastaväittäjänä toimii professori Elena L. Grigorenko (Houston/ Yale University ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Väitöskirja on luettavissa verkossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9230-9.
Lisätietoa:
Jonathan Munachaka, jmunachaka@gmail.com
