Eturistisideleikkauksen jälkeen jänteen laatu heikkenee pitkäksi aikaa

Tuore väitöstutkimus tuo uutta tietoa polven eturistisiteen (ACL) korjausleikkauksen pitkäaikaisista vaikutuksista, erityisesti silloin kun jännesiirteenä käytetään polvijännettä. Tutkimus keskittyi miesurheilijoihin, jotka olivat toipumassa ACL-vammasta, ja selvitti, miten leikkaus vaikuttaa jänteen laatuun ja reisilihasten voimaan toipumisen aikana. Tulokset korostavat yksilöllisen kuntoutuksen ja jatkuvan seurannan merkitystä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Carla Pereira
Carla Soncino Pereiran väitöskirja tarkastetaan keskiviikkona 18.6.2025 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa Liikunta-rakennuksen luentosalissa
Julkaistu
9.6.2025

Polven eturistisiteen vammat ovat yleisiä lajeissa, joissa tehdään nopeita suunnanmuutoksia. Leikkaushoito on tavallinen hoitomuoto, ja usein siirteenä käytetään polvijänteen keskiosaa. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia, kuten kipua polven etuosassa ja pysyviä lihasheikkouksia.

Tutkimuksessa seurattiin urheilijoiden kuntoutumista jopa 12 kuukauden ajan leikkauksen jälkeen. Jänteen paranemista arvioitiin uudella ultraäänimenetelmällä, UTC:llä (Ultrasound Tissue Characterization), joka osoittautui luotettavaksi työkaluksi jänteen rakenteen ja laadun seuraamiseen.

Ennen leikkausta havaittiin polven ojennusvoiman olevan heikompi vammajalassa, mutta polvijänteen laatu ei eronnut jalkojen välillä. Yksi keskeisistä seurantatutkimuksen havainnoista oli, että siirteenä käytetyn polvijänteen laatu pysyi heikentyneenä vielä vuoden kuluttua leikkauksesta verrattuna terveeseen jalkaan ja leikkausta edeltävään tilaan. Sen sijaan jänteet, joita ei käytetty siirteeksi, säilyttivät laatunsa kuntoutuksen aikana. 

Leikkausta edeltävä heikko polven ojennusvoima oli yhteydessä heikompaan polven stabiliteettiin, suurempaan kipuun, pienempään liikelaajuuteen ja rajoittuneeseen kuormituksen sietokykyyn. Vaikka jänteen laatu ei ollut suoraan yhteydessä polven ojennusvoimaan, parempi laatu jännesiirteen kohdassa korreloi pienempään polven etuosan kipuun ja suurempaan liikelaajuuteen kuntoutuksen varhaisessa vaiheessa. Paradoksaalisesti jänteen parempi laatu oli myös yhteydessä myös turvotukseen, pienempään kuormitukseen ja heikompaan lihasvoimaan. 

“Tulokset viittaavat siihen, että UTC:n käyttö kuntoutuksen seurannassa voi auttaa räätälöimään harjoitusohjelmia niin, että lihasvoimaa voidaan kehittää turvallisesti jännettä rasittamatta”, väitöskirjatutkija Carla Soncino Pereira sanoo.

Tutkimus korostaa, kuinka monimutkainen yhteys jänteen paranemisen, lihasvoiman ja kliinisten muuttujien välillä on ACL-leikkauksen jälkeen. Se tukee kehittyneiden kuvantamismenetelmien, kuten UTC:n, käyttöä yksilöllisen kuntoutuksen tukena ja auttaa ehkäisemään komplikaatioita sekä parantamaan urheilijoiden pitkän aikavälin toimintakykyä.

Carla Soncino Pereiran väitöskirja “Patellar tendon quality and quadriceps strength in male athletes with a unilateral ACL injury or reconstruction” tarkastetaan keskiviikkona 18.6.2025 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa Liikunta-rakennuksen luentosalissa L304. Vastaväittäjänä toimii professori S. Peter Magnusson (University of Copenhagen) ja kustoksena professori Taija Juutinen (University of Jyväskylä).

Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-pereira180625

Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.

Lisätietoja:

Carla Soncino Pereira