EU-rahoituksella selvitetään siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä

Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Satoja hepokattien siittiösoluja
Kuvassa satoja hepokattien siittiösoluja, jotka muodostavat pareittain pitkän ketjun. Solut on värjätty fluoresoiviksi, mistä johtuu vihreä väri.
Julkaistu
11.11.2025

SPECO-hanke (Evolution of sperm conjugates: does sperm competition drive the cooperative behaviour of sperm?) sai rahoituksen Horisontti Eurooppa -ohjelman MSCA Postdoctoral Fellowships -hausta. Rahoitus mahdollistaa postdoc-tutkijan palkkaamisen toisesta maasta Suomeen. Aiemmin Göteborgin yliopistossa työskennellyt Pärssinen aloittaa tutkimuksen keväällä 2026 apulaisprofessori Jussi Lehtosen tutkimusryhmässä. 

- Projektissa tutkin, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt tekevät laajempia muodostelmia. Ryhmien muodostaminen näyttää olevan eräänlaista solujen välistä yhteistyötä, jossa kymmenet tai sadat siittiöt toimivat yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Erilaisia muodostelmia on havaittu esimerkiksi joillakin jyrsijöillä, härillä, opossumeilla ja kovakuoriaisilla, selventää tutkijatohtori Varpu Pässinen Jyväskylän yliopistosta.  

Yhteistyö lisää tehoa

Tutkimus keskittyy erityisesti hepokatteihin, joilla on havaittu satojen siittiöiden muodostamia pitkiä ryhmiä. Ilmiön taustalla olevia syitä ei ole aiemmin tutkittu tarkemmin.

- Tutkimallani australialaisella hepokattilajilla olen todennut, että nämä muodostelmat kerääntyvät kokoon vasta naaraan sisällä parittelun jälkeen. Tutkimukseni testaa erityisesti, voisivatko nämä muodostelmat olla sopeuma siittiökilpailuun useiden koiraiden välillä, kertoo Pärssinen. 

Siittiöiden tekemä yhteistyö voisi olla evolutiivisesti kannattavaa. Jos yhden koiraan siittiöt muodostavat ryhmiä, voi ryhmänä toimiminen mahdollisesti nopeuttaa niiden yhteistä uintinopeutta, mikä tarjoaa etulyöntiaseman kilpailussa toisen koiraan siittiöitä vastaan.

Lisätietoa: 

Jussi Lehtonen
Apulaisprofessori (Associate Professor)

Aiheeseen liittyvä sisältö

Jussi Lehtonen bio- ja ympäristötieteiden laitokselta
Tiedeuutinen
18.12.2024

ERC-miljoonarahoituksella pyritään luomaan yhtenäistävä matemaattinen teoria Charles Darwinin 1800-luvulla kehittämästä seksuaalivalinnan teoriasta

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden apulaisprofessori Jussi Lehtoselle merkittävän ERC Consolidator rahoituksen. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa.
Suvi Ruuskanen
Tiedeuutinen
4.3.2024

Arvostetulla ERC-rahoituksella pyritään ymmärtämään suolistomikrobiomin roolia eliöiden sopeutumisessa muuttuvaan ympäristöön

Uudella ERC Consolidator rahoituksella tutkitaan, miten tärkeä rooli suolistomikrobiomilla on eliöiden sopeutumisessa ympäristömuutoksiin.
Sammakkoisät kantavat nuijapäät selässään vesilammikoihin, joiden vesi voi vaihdella juomaveden kirkkaudesta viinin tummuuteen.
Tiedeuutinen
26.5.2023

Elämä ruusunpunaisten lasien läpi

Kasvatusolosuhteiden näkyvyys vaikuttaa eläinten riskeihin reagointiin: miten ympäristöhäiriöt voivat vaikuttaa saalistajan ja saaliin vuorovaikutukseen luonnossa. Tutkimus julkaistiin Journal of Experimental Biology -aikakausjulkaisussa toukokuussa 2023.

Muita uutisia

Heljä Syrén
Väitöstiedote
11.11.2025

Väitös: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta

KTM Heljä Syrén tarkastelee laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa.
Joonas katsoo kohti kameraa hymyillen, kädet puuskassa. Hänellä on sininen paita päällä. Taustalla on kirjahyllyjä.
Väitöstiedote
11.11.2025

Väitös: Papit tasapainottivat vuoden 1809 käänteentekeviä tapahtumia

FM Joonas Tammela tarkastelee väitöstutkimuksessaan tavanomaisessa seurakuntatyössä toimineiden pappien tapoja puhua esivallasta ja alamaisuudesta nykyisen Ruotsin ja Suomen alueilla 1780-luvun lopusta ja 1820-luvun alkuun.
Anu Tourunen (vas.), Samuel Lindholm ja Mira Kajanus
Artikkeli
10.11.2025

Mitä teit tutkimuksesi hyväksi tänään? Kolme tutkijaa vastasi

Kysyimme Anu Touruselta, Samuel Lindholmilta ja Mira Kajanukselta kuluvan päivän töistä. Samalla selvisi, mistä sanattomassa yhteyssä on kyse, milloin biopolitiikka tuli länsimaiseen ajatteluun ja miten luontotietoja kerätään kustannustehokkaasti.