Herpesvirusinfektio saa isäntäsolun tuman pehmenemään

Tuore kansainvälinen tutkimus on hyödyntänyt edistyneitä mikroskopiatekniikoita ja laskennallista mallinnusta ja selvittänyt, miksi virusinfektio muuttaa tuman rakennetta ja siihen kohdistuvia voimia.

Tuman pehmeneminen herpesvirus infektion aikana. A: Atomivoimamikroskopia (AFM), B: Kirkaskenttämikroskopia kuvia infektoiduista soluista C: Tuman jäykkyyden AFM analyysi infektoimattomissa ja infektoiduissa souluissa eri aikapisteissä infektion jälkeen.

Julkaistu

3.2.2026

Jyväskylän yliopiston tutkijat yhdessä kansallisten ja kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa ovat havainneet, että DNA-viruksien tunkeutuessa isäntäsoluun, muuttuu tuman rakenne dramaattisesti infektion seurauksena. Herpes simplex -virus 1 (HSV-1) infektion aikana tumaan muodostuvien laajojen virusten lisääntymiseen erikoistuneiden rakenteiden ilmaantuminen johtaa muutoksiin tuman tilavuudessa, kromatiinin järjestäytymisessä ja tuman laminan rakenteessa.

Tuman pehmenemisen ymmärrys valottaa herpesvirusinfektion aiheuttamia muutoksia tuman biomekaniikassa

Tutkimus osoittaa, että virusinfektio muokkaa tuman kykyä välittää mekaanisia voimia, mikä johtaa tuman dramaattiseen pehmenemiseen. Ilmiön ymmärtämiseksi käytettiin edistynyttä mikroskopiaa kuten kryopehmytröntgentomografiaa (cryoSXT), atomivoimamikroskopiaa, sekä laskennallista mallinnusta.

- Mekaaniset simulaatiomme ja solukokeemme osoittivat, että ulospäin suuntautuvien voimien, kuten aktiinin tukirangan vetovoiman tai osmoottisen paineen, väheneminen ovat todennäköisimpiä tekijöitä tuman pehmenemisessä, kertoo tutkimusjohtaja Maija Vihinen-Ranta Jyväskylän yliopistolta, joka johti tutkimusta.

Tutkimus julkaistiin virologian alan huippujulkaisuihin lukeutuvassa PLOS Pathogens julkaisusarjassa ja selittää, sitä miksi virusinfektio johtaa tumarakenteiden ja tuman biomekaniikan mullistaviin muutoksiin.

- Nykyajan tieteessä pyritään entistä enemmän selvittämään soluihin kohdistuvia voimia, jotka muokkaavat niiden biomekaniikkaa. Yleensä nämä voimat tulevat solun ulkopuolelta. Virusinfektion aiheuttamat muutokset kuitenkin tapahtuvat solun tuman sisällä ja näin ollen valaisten tumansisäisten voimien vaikutusta tuman mekaanisiin muutoksiin, kertoo Vihinen-Ranta.

Työtä rahoittivat Jane ja Aatos Erkko säätiö, Suomen akatemia, Euroopan unionin Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, ja USA:n National Institute of Health.

Artikkelin tiedot:

Tervonen A, Leclerc S, Ruokolainen V, Tieu K, Lyonnais S, Niskanen H, Chen JH, Gupta A, Kaikkonen MU, Larabell CA, Muriaux D, Mattola S, Conway DE, Ihalainen TO, Aho V, Vihinen-Ranta M. Nucleus softens during herpesvirus infection. PLoS Pathog 22(1):e1013873.
DOI numero: 10.1371/journal.ppat.1013873
Linkki artikkeliin: https://doi.org/10.1371/journal.ppat.1013873

Virus-nucleus interactions

Maija Vihinen-Ranta

Tutkimusjohtaja

Aiheeseen liittyvä sisältö

mitochondria-Cryo-soft X-ray tomography 3D

Herpesvirusinfektio mullistaa mitokondrioiden rakenteen ja toiminnan

Tuore tutkimus osoittaa herpesvirusinfektion muuttavan isäntäsolun mitokondrioiden rakennetta ja niiden normaalia toimintaa.

Jyväskylän yliopistolle yli 700 000 euron rahoitus virustutkimukseen – herpesvirusta hyödynnetään syöpähoidoissa

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen dosentti Maija Vihinen-Ranta on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä rahoituksen projektiin, jossa tutkitaan infektiossa muuttuvien solurakenteiden vaikutusta herpesvirusten kulkeutumiseen.

Varpu Marjomäki ja Saiele Shroff laboratoriossa.

Kemiaa ja biologiaa: Lääkeaineiden tutkimus on vahvaa ja monipuolista Jyväskylän yliopistossa

Uusia lääkeaineita ja lääketieteen hoitomuotoja tutkitaan ja kehitetään laajasti Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Muita uutisia

Väitös: Kasviperäiset aineosat voivat estää virusten infektiokykyä (Haapakoski)

Marjo Haapakosken väitöskirjatyön tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia kasviperäisiin aineosiin perustuville antiviraalisille ratkaisuille monenlaisissa arjen ja terveydenhuollon sovelluksissa. Haapakoski väittelee 30.1.2026.

Järjestelmää kuvaava taiteellinen tekoälykuvitus. Jose Lado

Kymmenen vuotta vanha teoria on toteutunut: 2D-topologinen materiaali toteutettu

Kaksiulotteinen topologinen materiaali, jota on etsitty vuosia, on nyt toteutettu tutkimusyhteistyön tuloksena. Tutkimusta johti Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Kezilebieke Shawulienu, ja se toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.

Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen

Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet klusterointiin perustuvan koneoppimisen mallin, joka tunnistaa biomolekyylien kiinnittymisen kultananoklustereihin ohjaavat kemialliset periaatteet. Uusi malli on suunniteltu yleispäteväksi ja skaalautuvaksi.