Jyväskylän yliopisto mukana tutkimuksessa, joka avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden elektroniikalle

Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler, on osoittanut uuden tavan tuottaa niin sanottuja spinvirtoja altermagneeteiksi kutsutuissa materiaaleissa. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus syventää ymmärrystä tämän uuden materiaaliluokan ominaisuuksista ja voi tulevaisuudessa edistää esimerkiksi energiatehokkaampien elektronisten laitteiden kehittämistä.
Tim Kokkeler
Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler osallistui Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen. Hän oli mukana kehittämässä kokeellisia tuloksia selittävää teoreettista mallia.
Julkaistu
29.10.2026

Nykyinen elektroniikka perustuu elektronien sähkövaraukseen. Spintroniikassa hyödynnetään lisäksi elektronien spiniksi kutsuttua ominaisuutta uusien tiedonkäsittely- ja tiedontallennusratkaisujen kehittämiseksi.  Tutkijoiden kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti altermagneetit, joilla on sekä tavanomaisten magneettisten materiaalien ja ei-magneettisten materiaalien ominaisuuksia. 

Kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin altermagneettiehdokkaaksi luokitellun Mn₅Si₃-materiaalin kykyä tuottaa spinvirtoja. Kokeissa havaittiin, että materiaalin sisäisen magneettisen rakenteen muutos vaikutti mitattuihin spinsignaaleihin. Tulokset osoittavat, että altermagneetit voivat tuottaa spinvirtoja, vaikka materiaalilla ei ole ulkoisesti havaittavaa magneettisuutta. 

Jyväskylän yliopisto mukana tulosten teoreettisessa mallinnuksessa 

Kokeellisia tuloksia tukivat kuljetuslaskelmat, jotka perustuivat spinien diffuusiota kuvaavaan malliin. Mallin kehittämiseen osallistui myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler.  

- Teoreettinen mallimme auttaa ymmärtämään, miten spin kulkeutuu rakenteessa ja miten mittauksissa havaitut signaalit liittyvät materiaalin ominaisuuksiin, kertoo Kokkeler. 

Perustutkimuksesta kohti tulevaisuuden sovelluksia 

Tulokset tarjoavat uusia lähtökohtia spintronisten laitteiden kehittämiseen. 

- Pitkällä aikavälillä tällaiset tutkimustulokset voivat auttaa kehittämään uuden sukupolven elektroniikkaa, jossa tietoa käsitellään nykyistä nopeammin ja energiatehokkaammin, sanoo Kokkeler. 

Tutkimus jukaistiin Nature-lehdessä 28.10.2026. 

Artikkelin tiedot: 

Aiheeseen liittyvä sisältö