Huippututkimuksen helmiä: matematiikka ja luonnontieteet maailmaa pelastamassa
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa 18.9.2024 klo 13:30-16:00 Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa tiiviin tietopaketin kiinnostavista, ajankohtaisista ja merkityksellisistä tutkimusaiheista. Puhujina on tiedekunnan tutkijoita, jotka ovat menestyneet tutkimuksen maailmassa. Tilaisuudessa kuullaan esimerkiksi eliöiden sopeutumisesta ympäristönmuutoksiin, bakteeriviruksista, biodiversiteettitutkimuksen uusista menetelmistä, kuvantamisen matematiikasta ja aineen pienimmistä rakenneosista, kvarkeista ja gluoneista. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella tutkijoiden kanssa.
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Ruusupuistossa tai sitä voi seurata suorina lähetyksinä Moniviestimen välityksellä. Esityksiä voi katsoa myöhemmin tallenteina. Tallenne tilaisuudesta on nyt saatavilla ja katsottavissa:
Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan huippututkimukseen ja kuulemaan ajankohtaisesta tutkimuksesta!
Syksyllä sarjassa esittäytyvät vielä kauppakorkeakoulu, informaatioteknologian tiedekunta sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.
Ohjelma ja esitelmät:
Klo 13:30-14:00 kahvit
Klo: 14:00 tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen, avaussanat
Ympäristöfysiologian apulaisprofessori Suvi Ruuskanen
Miten eliöt sopeutuvat ympäristönmuutoksiin? Uusia mekanismeja kartoittamassa.
Ihmistoiminta aiheuttaa nopeita muutoksia elinympäristössä, ja on tärkeää ymmärtää, miten eliöt voivat sopeutua näihin muutoksiin. Tutkimusryhmämme selvittää uusia molekyylitason mekanismeja, jotka voivat selittää sopeutumista: näitä ovat erityisesti suolistomikrobiomi ja epigeneettiset muutokset.
Solu- ja molekyylibiologian apulaisprofessori Elina Laanto
Solu- ja molekyylibiologia tutkimuksen alana
Bakteerivirukset eli faagit ovat kooltaan eliökuntamme pienimpiä biologisia vaikuttajia, mutta sitäkin monimuotoisempia. Esityksessä käydään läpi faagien kiehtovaa biologiaa, samalla pyrkien vastaamaan kysymyksiin: Miksi uusia bakteeriviruksia tutkitaan? Miten faagitutkimus vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan?
Matematiikan professori Mikko Salo
Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen matematiikkaa
Kuvantamismenetelmät kuten röntgen-, ultraääni- ja magneettikuvaus ovat tärkeässä osassa nykyaikaisessa lääketieteessä ja useilla muilla aloilla. Puheessa käsitellään kuvantamisen matematiikkaa Jyväskylän yliopiston inversio-ongelmien ryhmän ja uuden FAME-lippulaivan tutkimukseen liittyen.
Akatemiaprofessori, matemaattisen ja tilastollisen ekologian professori Otso Ovaskainen
Biodiversiteettitutkimuksen uudet menetelmät: DNA-, ääni- ja kuvapohjainen näytteenotto ja tekoäly
Suurin osa maailman lajeista on edelleen tieteelle tuntemattomia, mutta samalla luontokato etenee ja biodiversiteettiä katoaa nopeammin kuin sitä ehditään kartoittaa. Uudet teknologiat mahdollistavat kuitenkin täysin uudenlaisen näytteenoton, jonka avulla sekä jo tunnetun että vielä tuntemattoman biodiversiteetin tutkimusta voidaan kiihdyttää. Olemme käynnistäneet biodiversiteetin kartoitushankkeen, jossa tutkimusryhmät ympäri maapalloa keräävät viikoittain näytteitä äänen, kuvan ja DNA:n avulla. Aineistoon on kertynyt 120 vuotta ääntä, 14 miljoonaa kuvaa ja miljardeja DNA sekvenssejä 30,000 näytteestä. Havaittujen lajien määrä ylittää jo miljoonan. Kerron miten tällaisia aineistoja voidaan analysoida tekoälyn ja tilastomallien avulla.
Kemian laitoksen johtaja, professori Mika Pettersson
Grafeenin, maailman ohuimman materiaalin, hyödyntäminen hermojen ja koneiden välisen rajapinnan kehittämisessä
Amputoituneiden raajojen korvaaminen robotiikalla tai vaurioituneen selkäytimen korjaaminen elektronisilla laitteilla olivat vielä muutama vuosikymmen sitten science fictionia. Viime vuosina kuitenkin on otettu merkittäviä askeleita sellaisen teknologian kehittämisessä, jonka avulla pyritään kommunikoimaan ja vuorovaikuttamaan suoraan aivojen tai hermojen kanssa ja sen avulla kehittämään hoitokeinoja erilaisille aivosairauksille ja vammoille. Grafeeni on nanomateriaali, joka koostuu yhden atomin paksuisesta hiilikalvosta. Sen erinomaisten elektronisten ominaisuuksien, bioyhteensopivuuden ja joustavuuden ansiosta, se soveltuu hyvin bioelektroniikan materiaaliksi ja erityisesti aivo- tai hermo-konerajapintasovelluksiin. Tässä esityksessä kerron viimeaikaisista edistysaskelista alalla ja esittelen Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta grafeeniin perustuvan hermo-konerajapinnan kehittämisessä.
Teoreettisen hiukkasfysiikan professori Tuomas Lappi
Aineen pienimmät rakenneosat kvarkit ja gluonit
Kvarkit ja gluonit ovat tavallisen aineen perimmäisiä rakenneosia. Niiden välistä vuorovaikutusta kuvaa kvanttiväridynamiikan teoria. Kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikön tavoitteena on ymmärtää kvarkkien ja gluonien vuorovaikutuksia suurienergisten hiukkastörmäyskokeiden avulla. Erityisesti huippuyksikössä tutkitaan, kuinka aine muuttuu kvarkkigluoniplasma-nimiseen uuteen olomuotoon, jossa kvarkit ja gluonit liikkuvat vapaina eivätkä ole sitoutuneita tavallisiin hiukkasiin kuten protoneihin ja neutroneihin, atomiytimien rakenneosiin.
Tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen, päätössanat
Hetki kohtaamisille ja keskustelulle Ruusupuistossa.
JYU:n Huippututkimuksen helmet -luentosarja
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Kauppakorkeakoulu
- Ke 23.10.2024 klo 12:00-14:00, Ruusupuisto
Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
- Ke 6.11.2024 klo 10:00-12:00, Ruusupuisto
Informaatioteknologian tiedekunta
- Ke 20.11.2024 klo 12:00-14:00, Ruusupuisto
Lisätietoja:
- Kehittämispäällikkö Katri Komulainen, katri.h.komulainen@jyu.fi, +358504732403
- Tilaisuuksien pääjärjestäjä: Koulutuksen tutkimuslaitos, Esa Kannisto, esa.kannisto@jyu.fi, 0400 707 628
