Hyväksi todettuja keinoja sote-palveluiden kehittämiseen – esittelyssä raportti webinaarista: "Success Stories in Organizing Healthcare and Social Services".

“Never change a winning system or replicate a failing one”. This open webinar is designed to share academic research findings to help European national health and welfare service systems learn from each other’s successes and failures.

Hyväksi todettuja keinoja sote -palveluiden kehittämiseen Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kehittämisen kohteena tai jopa kriisissä paitsi Suomessa, myös useimmissa muissa Euroopan maissa. Toimintaympäristön muutoksiin liittyvät haasteet kuten resurssien niukkuus, väestön ikääntyminen ja digitalisaation käyttöönotto ovat yhteisiä, mutta kansallinen kehitys on eri maissa johtanut kovin erilaisiin ratkaisuihin. Alan muutoksiin ja kehittämiseen liittyy usein vahva huolipuhe, jossa vaikeudet ja uhkakuvat ovat keskiössä. Jyväskylän yliopiston monitieteinen hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö JYU.Well halusi tuoda keskusteluun myönteisemmän, onnistumisten näkökulman. Se järjesti keväällä 2025 avoimen webinaarin erilaisista tutkimuksin onnistuneeksi todetuista sote-toimintojen ratkaisuista Euroopan eri maista. Kaikille avoimen webinaarin tavoitteena oli tuoda tutkimukseen perustuvia näkökulmia ja auttaa hyödyntämään Euroopan eri maiden ratkaisuja terveys ja hyvinvointijärjestelmien kehittämiseksi. Tähän raporttiin on koottu webinaarin esitykset. 

Avaus

• Webinaarin avasi sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopistosta, joka yhtenä JYU.Well-yhteisön puheenjohtajana oli webinaari-idean alullepanija. Sen jälkeen kuultiin neljä lyhyttä esitystä neljästä eri maasta, ja jokaista esitystä seurannut valmisteltu kommenttipuheenvuoro. Webinaarin lopuksi asiantuntijat keskustelivat paneelissa, jossa he muun muassa kiteyttivät keskeisimmät neuvonsa parin lauseen muotoon. 

****

‘Making an IMPACT’ – lessons from the UK centre for implementing evidence in adult social care

• Jon Glasby, Director of IMPACT (Improving Adult Care Together), United Kingdom

Jon Glasby, IMPACT-keskuksen johtaja Birminghamista, Englannista, korosti tutkimusnäyttöjen merkitystä aikuissosiaalityön parantamisessa. IMPACT-keskus pyrkii parantamaan palveluja ja auttamaan niitä vastaamaan kohtaamiinsa haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Glasby painotti, että sosiaalihuollossa on perinteisesti suuri ero käytännön ja tutkimuksen välillä, mikä johtaa siihen, että menetämme mahdollisuuden käyttää tutkimusnäyttöä uudistusten tekemiseen. IMPACT-keskus työskentelee koko UK:n alueella saadakseen näyttöä siitä, mikä toimii sosiaalityön käytännössä. Tavoitteena on palveluiden ja ihmisten elämänlaadun vaikuttava kehittäminen. Glasby korosti, että vaikuttavuusnäytön kerääminen sisältää tutkimuksen, elämänkokemuksen ja käytännön tiedon analysointia. Keskuksella on neljä keskeistä toimintamallia, jotka muotoutuvat paikallisiksi projekteiksi työpaikoilla ympäri UK:ta. Työn tavoitteena on lisätä vaikuttavuusnäytön käyttöä aikuisten sosiaalihuollossa, rakentaa työvoiman kapasiteettia ja taitoja, kehittää toimijoiden välistä ekosysteemiä sekä parantaa ymmärrystä siitä, mikä prosesseissa auttaa ja mikä estää hyvien käytäntöjen toteutusta. Glasby korosti yhteisvaikuttavuuden merkitystä: ihmiset, jotka tarvitsevat hoitoa ja tukea ja heidän läheisensä työskentelevät ammattilaisten kanssa tasavertaisessa kumppanuudessa kohti yhteisiä tavoitteita. Hän painotti, että yhteisvaikuttavuus ei ole päätepiste, vaan matka, jota kuljetaan yhdessä. Glasby korosti myös kriittisen ystävän roolia järjestelmässä, jossa pyritään kehittämään palvelut niin hyviksi kuin ne voivat olla, mutta myös esittämään vaikeita kysymyksiä tarvittaessa. Lopuksi Glasby korosti, että kun kehitetään uusia työskentelytapoja tai saadaan näyttöä siitä, mikä toimii, on tärkeää auttaa ihmisiä tekemään käytännön muutoksia omassa työssään ja elämässään. Hän painotti, että kyse on ihmisten välisistä suhteista sekä erilaisten ja parempien suhteiden rakentamisesta. Lisää tietoa: https://impact.bham.ac.uk/.

****

Why do we need a transformation from the German medical doctor -centered system to Care Share 13 Systemdesign?

• Sonja Laag, Dipl. Health Economist, IPAG e.V. Think Tank (Institute for Care, Aging and Health), Germany

Terveysekonomisti Sonja Laag esitteli Saksan terveydenhuoltojärjestelmän haasteita ja esitteli monitieteisen asiantuntijaryhmän kehittämää vaihtoehtoista CareShare13-mallia. Hän kertoi, että Saksan terveydenhuoltojärjestelmä, joka tunnetaan nimellä Bismarck-järjestelmä, on hyvin lääkärikeskeinen ja keskittyy sairauden hoitoon eikä terveyden edistämiseen. Tämä järjestelmä on historiallisesti rakentunut lääkäreiden ja terveysvakuutusyhtiöiden välisen läheisen suhteen ympärille, mikä on johtanut siihen, että muut terveydenhuollon ammatit ja palvelut ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Laag korosti, että järjestelmässä on monia aukkoja, joihin potilaat voivat pudota. Uusi CareShare13-konsepti pyrkii integroimaan eri toiminnot ja luomaan uuden hallintoarkkitehtuurin, joka perustuu monialaiselle, alueelliselle ja väestöpohjaiselle sote-toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Laag korosti, että koska Saksassa ei ole terveyden edistämisen kulttuuria, järjestelmän muuttaminen vaatii kaikkien toimijoiden muutosta. Hän uskoo, että uusi sukupolvi lääkäreitä, jotka haluavat toimia tiimeissä ja olla moniammatillisia, tulee muuttamaan toimintakulttuuria. LIsää tietoa: Care Share 13 | IPAG Expert:innenrat   

****

People Are More Important Than Processes: A case manager is crucial in all forms of care integration in mental health.

• Mats Brommels, MD PhD, Professor, Founding Director, Medical Management Centre, Karolinska Institutet, Sweden

Professori Mats Brommels Karolinska Instituutista Ruotsista esitteli tutkimushavaintoja hoidon integraatiosta, korostaen paikallisten yhteisöjen osallistumisen ja monialaisen yhteistyön tarvetta. Hän korosti, että hoidon integrointi on ollut merkittävä poliittinen tavoite ja ammatillinen haaste yli 20 vuoden ajan. Brommelsin mukaan hallinnollinen integraatio, joka perustuu poliittiseen visioon, ei ole riittävä. Todellisen integraation saavuttamiseksi tarvitaan laajennettua integraatiota, joka sisältää olennaiset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella. Lisäksi tarvitaan asiakkaan tueksi hyvin informoitu tapauskoordinaattori. Brommels antoi esimerkin kahdesta organisaatiosta, joita on tutkittu vuoden 2014 alusta lähtien. Ensimmäinen organisaatio yhdisti terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut Tukholman alueen pohjoisosissa, ja toisessa organisaatiossa alueen eteläosassa psykiatrian osaston johtaja ja sosiaalipalvelujen johtaja loivat hedelmällisen yhteistyön. Tutkimus osoitti, että tapauskoordinaattori oli tärkein palvelujen integroija, ja hyvin usein tapauskoordinaattori oli potilaan lähiomainen. Brommels korosti, että laajennettu integraatio voidaan parhaiten saavuttaa paikallisessa yhteisössä sitouttamalla paikalliset palveluntarjoajat, jotka toimivat monialaisessa yhteistyössä ja yhteistuottavat palveluja potilaiden ja omaisten kanssa. Hän painotti, että palveluntarjoajaorganisaatioille ja paikallisille yhteisöille tulisi antaa liikkumavaraa ja mahdollisuuksia sekä suunnitella että toteuttaa tarvittavat muutokset. Hänen viestinään oli: ”Ajattele rohkeasti, toimi paikallisesti.” Lisää tietoa artikkelista: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35812519/

****

What enables ‘real social work’ in adult social work? 

• Minna Kivipelto, Professor of Practice, University of Jyväskylä, Finland

Työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta jakoi havaintoja siitä, mikä mahdollistaa todellisen sosiaalityön aikuissosiaalityössä. Hän keskittyi mekanismeihin, kuten roolien ottaminen, vastaaminen, organisaation autonomia, tiimihenki ja kriittinen tietoisuus. Kivipelto korosti, että vaikka uudesta julkisesta hallinnosta ja vähäisistä resursseista keskustellaan paljon, sosiaalityön hallinnollisia rakenteita ja käytäntöjä voidaan tulkita ja järjestää monin tavoin. Hän esitti yhdessä professori Aila-Leena Matthiesin ja tutkimusryhmän kanssa tehdyn tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalityöntekijöiden ammatillisten ideoiden ja sosiaalityön standardien ylläpitäminen oli monista paineista huolimatta mahdollista tietyissä konteksteissa ja mekanismien avulla. Kivipelto korosti, että todellisen sosiaalityön mahdollistamiseksi tarvitaan ruohonjuuritason ponnisteluja, yhteisöllisyyttä ja autonomiaa. Työskentely tavalla, jota asiakkaat tarvitsevat, edellyttää melko pieniä yksiköitä. Hän painotti, että sosiaalityöntekijöiden autonomian ja joustavuuden korostaminen, tiimihenki ja kriittinen tietoisuus ovat keskeisiä mekanismeja, jotka mahdollistavat todellisen sosiaalityön. Lisää tietoa artikkelista:  https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94279

****

Summary panel

Chaired by Teppo Kröger, Professor at the University of Jyväskylä and the Director of the Centre of Excellence in Research on Ageing and Care

****

Professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta johti lopuksi paneelikeskustelun, jonka lopuksi hän haastoi esiintyjiä kiteyttämään tärkeimmän viestinsä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tekeville. Mitä pitäisi välttää ja mitä pitäisi tehdä? 

• Jon Glasby: Jos olet päättäjä tai johtaja etkä voi tehdä jotain paremmaksi, älä ainakaan tee sitä huonommaksi. Toiseksi, hoito koskee ihmisiä ja suhteita. Kaikki ratkaisut tänään käsiteltyihin ongelmiin liittyvät erilaisten ja parempien suhteiden rakentamiseen. Lähestymme näitä usein teknisinä kysymyksinä, mutta ne ovat itse asiassa ihmisten välisiin suhteisiin perustuvia kysymyksiä.
• Sonja Laag: Älä pelkää ravistella toteutuksen koko arkkitehtuuria, vaan ole rohkea tekemään niin. Ja kyse on ihmisistä.
• Mats Brommels: Keskity kustannustehokkuuteen, luota ammattilaisiin ja lopeta mikromanageeraus.
• Minna Kivipelto: Tarvitsemme ruohonjuuritason ponnisteluja. Ilman ruohonjuuritasoa meillä ei ole myöskään laajempia hartioita.