Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla kaipaa kehittämistä – tutkimus nostaa esiin kriittiset kohdat
Suomalainen ikääntynyt on oikeutettu hyviin palveluihin. Tämä edellyttää palvelutarpeiden monimuotoistumisen huomioimista ja palvelupolkujen selkiyttämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa IPO-hankkeessa (Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla – asiakasturvallisen ja vaikuttavan palveluohjauksen kehittäminen muuttuvissa paikoissa ja tiloissa) tarkasteltiin palveluohjausta kolmella hyvinvointialueella vuosina 2024–2025. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjausta hyvinvointialueilla siten, että se tukee asiakasturvallisuutta, vaikuttavuutta ja sosiaalityön periaatteita. Tarkastelun kohteena oli palveluohjausprosessi viiden vaiheen kautta: tavoitettavuuden, arvioinnin, palveluiden järjestämisen, seurannan ja prosessin päättämisen.
Kohti kokonaisvaltaista ja asiakkaan äänen huomioivaa palveluohjausta
Tulokset osoittavat, että palveluohjaus ei tällä hetkellä aina toteudu asiakaslähtöisesti tai riittävän suunnitellusti koko prosessin ajan. Tutkimus tunnisti palveluohjausprosessin kriittisiä kohtia, kuten vaikeudet päästä palvelujen piiriin, palvelutarpeiden arvioinnin kapea-alaisuuden, resurssien riittämättömyyden ja palveluiden vaiheet, jotka eivät kytkeydy saumattomasti yhteen. Samalla esiin nousi hyviä käytäntöjä, kuten asiakkaan kokemuksen huomioiminen arvioinnissa ja asiakkaalle nimetty työntekijä, jonka avulla asiakas tulee kokonaisvaltaisesti huomioiduksi palveluprosessissa ja yhteydenpito on sujuvaa.
”Nykyinen järjestelmä ei aina tunnista asiakkaan tarpeita riittävän ajoissa tai kokonaisvaltaisesti. Palveluiden hajanaisuus ja resurssien puute heikentävät palveluiden vaikuttavuutta”, kommentoi hanketta johtanut sosiaalityön professori Heli Valokivi.
”Tulostemme perusteella voimme sanoa, että palveluohjauksen onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista arviointia, riittäviä resursseja ja jatkuvaa seurantaa. Kun ohjaus on suunnitelmallista, läpinäkyvää ja asiakkaan ääni kuuluu prosessissa, voimme vahvistaa asiakkaan hyvinvointia ja kehittää kestävää ja ennakoivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.”
Suositukset ja tulevaisuuteen varautuminen ikääntyneiden palveluohjauksessa
Tulosten perusteella tutkijat kehittivät viisi politiikkasuositusta, jotka tarjoavat konkreettisia keinoja palveluohjauksen kehittämiseksi.
- Parannetaan palveluohjauksen tavoitettavuutta – matalan kynnyksen palvelut ja nimetyt yhteyshenkilöt ovat avainasemassa.
- Arvioidaan palvelutarve kokonaisvaltaisesti – asiakkaan oma kokemus ja arjen kokonaisuus on huomioitava.
- Huolehditaan riittävästä resursoinnista – ammatillinen harkintavalta ja osaaminen on tunnistettava ja mahdollisuutta näiden käyttöön on tuettava.
- Seurataan asiakkaan tilannetta säännöllisesti – jatkuvuus ja oikea-aikainen reagointi ehkäisevät ongelmien kärjistymistä.
- Päätetään palveluprosessi suunnitellusti – asiakkaan näkökulma ja osallistuminen ovat keskeisiä.
"Palveluohjauksen kehittäminen on keskeinen osa kestävää ja asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa”
Tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden palvelurakenteiden kehittämisessä, sosiaalityön käytäntöjen uudistamisessa sekä ikääntyneiden palveluiden suunnittelussa. Hyötyjiä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, hyvinvointialueiden päättäjät, asiakasohjaajat sekä ikääntyneet itse ja heidän läheisensä. Asiakasohjaajien tavoitettavuus ja palveluiden oikea-aikaisuus toisi kustannussäästöjä eli resurssit saataisiin riittämään palveluohjausta vahvistamalla.
”Meidän on tulevaisuudessa varauduttava ikääntyneiden määrän kasvuun ja palvelutarpeiden monimuotoistumiseen. Palveluohjauksen kehittäminen on keskeinen osa kestävää ja asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa”, kommentoi Valokivi.
