Jyväskylän yliopisto jälleen Suomen kärjessä avoimessa tieteessä
Yliopiston tiedekunnista kolme on saavuttamassa avoimuuden osalta sata prosenttia: informaatioteknologian tiedekunta (98 %), kauppakorkeakoulu (97 %) sekä liikuntatieteellinen tiedekunta (96 %).
Avoimen tieteen periaatteen mukaisesti tutkimustulokset julkaistaan siten, että ne ovat maksutta kaikkien luettavissa ja hyödynnettävissä. Toisin sanoen tutkijoiden tiedelehdissä julkaisemat tutkimusartikkelit ovat maksutta niin eri puolilla maailmaa työskentelevien tutkijoiden kuin myös opiskelijoiden, päättäjien, yritysten ja tavallisten kansalaisten saatavilla joko tiedelehden sivulla tai tutkijan edustaman yliopiston julkaisuarkistossa.
Jyväskylän yliopisto on ollut avoimen tieteen edelläkävijä Suomessa jo pitkään. Yliopisto on kehittänyt tavoitteellisesti toimintamalleja, joilla tutkimus saadaan avoimesti saataville. Tutkijoita tuetaan esimerkiksi rinnakkaistallentamisessa, jossa julkaistu tutkimusartikkeli tai sen käsikirjoitus tallennetaan avoimesti luettavaksi yliopiston omaan julkaisuarkistoon. Näin varmistetaan sekä tutkijoiden oikeudet omaan työhönsä että rajoittamaton ja pysyvä pääsy tutkittuun tietoon myös silloin, kun alkuperäiseen julkaisuun pääsy edellyttää maksullista tilausta lehteen.
Avoin tiede turvaa tiedon saatavuuden myös kriiseissä
Kaikki tieteelliset kustantajat eivät toistaiseksi salli avointa julkaisemista tai julkaisujen rinnakkaistallentamista yliopistojen avoimiin julkaisuarkistoihin, joten osa tutkimusjulkaisuista on edelleen maksumuurin takana. Jyväskylän yliopistossa tutkijoita ohjataankin tarjoamaan käsikirjoituksiaan julkaistavaksi vain niihin lehtiin, jotka sallivat avoimen julkaisemisen tai rinnakkaistallentamisen.
Vuoden 2026 alussa Jyväskylän yliopisto otti myös käyttöön esilisensointimallin, joka entisestään vahvistaa tutkijoiden oikeutta tallentaa oma tutkimusartikkelinsa yliopistonsa julkaisuarkistoon ilman viivettä. Lukuisat arvostetut yliopistot maailmalla ovat ottaneet esilisensointimallin käyttöönsä, esimerkiksi Harvard jo vuonna 2008.
Erityisen tärkeää on, että näin varmistetaan tutkitun tiedon huoltovarmuus. Jos tutkimustieto on vain maksullisten palveluiden tai yksittäisten kaupallisten tiedelehtikustantajien alustoilla, sen käyttö voi vaikeutua nopeasti.
”Kun tutkimus on avoimesti saatavilla, varmistamme, että luotettava tieto ei katoa tai jää maksumuurien taakse – ei edes kriisin keskellä”, kertoo palvelupäällikkö Jutta Aalto Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksesta.
