Jyväskylän yliopiston kampusalueiden ekologinen tila selvitetty ensimmäisenä Suomessa
- Kampusalueiden luontotyyppien ekologinen tila inventoitiin, ja tulosten perusteella laskettiin luonnonarvohehtaarien kokonaismäärä. Inventoinnin perusteella voitiin myös antaa konkreettisia luonnon tilaa parantavia toimenpide-ehdotuksia. Mittauksia toistamalla saadaan tietoa siitä, miten luonnon tila muuttuu kampusalueilla, selvityksen laatinut Reetta Puolitaival kertoo.
Yliopiston ainutlaatuinen historiallisesti kerroksellinen viherympäristö pitää sisällään monimuotoisen kasvikokoelman. Yli 36 hehtaarin puistoalue on merkittävä osa koko Jyväskylän kaupungin viherverkostoa ja kampusalueilla on tehty aktiivisesti luonnon tilaa parantavia toimenpiteitä viimeisten vuosien ajan.
- Jyväskylän yliopiston tavoitteena on olla luontopositiivinen organisaatio. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää pystyä seuraamaan yliopiston luontovaikutuksia erilaisin mittarein ja kohdentamaan toimenpiteet oikein. Selvitys tuo hyvin esiin esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti tärkeän Seminaarinmäen kampusalueen luontoarvot ja potentiaalin luonnon monimuotoisuuden parantamiseen yksinkertaisillakin toimenpiteillä, sanoo Jyväskylän yliopiston kestävyysasiantuntija Ulla Helimo.
Uusi työkalu mahdollistaa rakennetun luonnon tilan seurannan
Luonnon monimuotoisuuden vähenemistä tapahtuu sekä kaukana ihmisasutuksesta että rakennetuissa ympäristöissä. Tähän asti rakennetun ympäristön luontoarvojen arviointiin on ollut vain vähän työkaluja. Viime keväänä saatiin Arvo- ja Boost- hankkeiden yhteistyönä valmiiksi ensimmäiset versiot niin sanotuista rakennetun ympäristön luontotyyppien ekologisen tilan mittareista, jotka mahdollistavat luonnontilan seurannan esimerkiksi puistoissa ja pihoilla.
Monimuotoinen luonto sopeutuu ääreistyvään ilmastoon paremmin. Lisäksi luonnolla on tutkittuja hyviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Nykytilaa ja suunnitelmia vertaamalla voidaan osoittaa, minne luontohyödyt keskittyvät ja missä niitä kannattaa vahvistaa.
- Mittarit antavat pitkään kaivattua konkretiaa ekologisesti kestävän ja luontoviisaan viherrakenteen suunnitteluun ja hoitoon rakennetussa ympäristössä, sanoo Arvo-hanketta johtava Elisa Lähde Aalto-yliopistosta. Luonnon luontotyypeille ekologisen tilan mittarit on määritetty jo aiemmin. Rakennetun luonnon mittareilla voimme vihdoin arvioida kaiken luonnon tilaa yhdenmukaisesti luonnonarvohehtaareina, mikä on tärkeää esimerkiksi toimivien luonnonarvomarkkinoiden näkökulmasta.
Lisätietoja:
Elisa Lähde, Arvo-hanke, Aalto-yliopisto, elisa.lahde@jyu.fi
