Jyväskylän yliopistossa tutkitaan muovien hajoavuutta vesistöissä
PlastLIFE on laaja kansallinen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on edistää kestävää muovien kiertotaloutta Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla muovien käyttö, kierrätys ja korvaaminen voidaan toteuttaa ympäristön kannalta vastuullisesti. Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut PlastLIFE-projektin yhteydessä seitsemän toimintasuositusta päätöksentekijöille biohajoavista muoveista. Suosituksissa otetaan kantaa, että muovien hajoamislaskelmissa tulisi huomioida Suomen erityiset ympäristöolosuhteet. Lisäksi ne ehdottavat standardien ja sertifiointijärjestelmien uudistamista, jotta biohajoavien muovien käyttö olisi aidosti ympäristöystävällistä ja läpinäkyvää.
- Usein biohajoavuudella halutaan luoda kuvaa ympäristöystävällisyydestä, mutta aina näin ei ole. Vesiympäristön organismit ovat erityisen herkkiä erilaisille epäpuhtauksille ja kemiallisille yhdisteille, joten on tärkeää määritellä uusien biohajoavien muovien mahdolliset terveysriskit vesiympäristössä, täsmentää tutkimukseen osallistunut apulaisprofessori Sami Taipale Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimus tuo toivoa biohajoavien materiaalien kehittämiseen
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen tutkijat ovat tutkineet PlastLIFE –hankkeessa muovien hajoavuutta järvivedessä ja Itämeressä kahdella eri menetelmällä (painovähenemä ja hiilidioksidin tuotto). Tutkijat havaitsivat, että muovien hajoamisessa järvivedessä ja Itämeren vedessä on eroja, mutta eri menetelmät tuottivat myös erilaisia tuloksia.
- Osa tutkimistamme materiaaleista osoittautui biohajoaviksi vesiympäristöissä, mikä osoittaa, että on mahdollista kehittää materiaaleja, jotka hajoavat luonnollisesti järvissä ja merissä. Tämä tarjoaa lupaavia näkymiä ympäristöystävällisempien kertakäyttötuotteiden suunnitteluun ja tukee kestävää kiertotaloutta, selventää Taipale.
Tutkimus muovien hajoamisesta vesistöissä on tällä hetkellä keskittynyt ainoastaan meriympäristöön. Yleisenä kriteerinä pidetään hajoamista kahdessa vuodessa tai nopeammin kuin vertailtavat standardimateriaalit. Nämä kriteerit on määritelty vain merivedelle, eivätkä ne huomioi pohjoisia olosuhteita, jossa vesistöt esimerkiksi jäätyvät talvisin. Standardimenetelmät eivät huomioi myöskään Pohjoismaiden neljää vuodenaikaa.
- Tutkimuksemme mukaan hajoaminen kesälämpötiloissa on kolme kertaa nopeampaa kuin syksyllä, talvella tai keväällä. On tärkeää siis kehittää ja soveltaa standardimenetelmiä, jotka huomioivat myös makean veden ja kylmien ilmastojen erityispiirteet, kertoo Taipale.
Kertakäyttöastioiden kierrätystä
Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittävät parhaillaan, miten kertakäyttöastioiden materiaalivalinnat vaikuttavat niiden hajoamiseen vesiympäristössä. Tavoitteena on tunnistaa ne materiaalit, joista kertakäyttöastiat kannattaa valmistaa, jotta ne olisivat mahdollisimman ympäristöystävällisiä.
- Tutkimus on keskeisessä roolissa uusien, ekologisempien materiaalien kehittämisessä. Samalla varmistetaan, ettei haitalliset materiaalit päädy vesiympäristöihin. Pienemmilläkin haitallisilla pitoisuuksilla voi olla molekyyli- tai solutasolla vaikutuksia, jotka aiheuttavat voimakkaamman reaktion vasta pitkäaikaisen altistumisen jälkeen, täsmentää Taipale.
PlastLIFE-hanke vauhdittaa muovien kestävää kiertotaloutta Suomessa
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luotsaamassa PlastLIFE-hankkeessa luodaan keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja korvaavien materiaalien käyttöönottamiseksi. Seitsenvuotinen hanke käynnistyi tammikuussa 2023. Jyväskylän yliopistosta yhteistyöhankkeessa on mukana bio- ja ympäristötieteiden laitoksen lisäksi kemian laitos. Kemian laitoksella selvitetään mm. erilaisten muovien kykyä sitoa haitallisia aineita niin vesinäytteistä kuin jätevesistäkin.
