Marjatta ja Eino Kollin säätiö vauhdittaa harvinaisten maametallien kestävää tutkimusta Jyväskylässä
Harvinaiset maametallit ovat modernin yhteiskunnan näkymättömiä mahdollistajia. Kun yhteiskunta siirtyy energiaintensiivisestä materiaali-intensiiviseen suuntaan, ovat kriittisten metallien, erityisesti harvinaisten maametallien, kysyntä ja hinta nousseet jyrkästi. Tulevaisuudessa tarve kasvaa entisestään, sillä harvinaiset maametallit ovat keskeisiä mm. liikenteessä, tuulivoimassa, robotiikassa, sähkömoottoreissa, valaistuksessa, puolustusteknologiassa ja digitalisaatiossa.
Ratkaisuja jäte- ja sivuvirroista
Samaan aikaan globaali riippuvuus on kasvanut. Kiina hallitsee jopa noin 90 prosenttia harvinaisten maametallien primäärisistä varannoista, mikä on tehnyt niiden saatavuudesta merkittävän geopoliittisen kysymyksen. Koska EU:n alueella ei vielä ole harvinaisten maametallien kaivostoimintaa, on kiinnostus harvinaisia maametalleja sisältäviin teollisuuden sivu- ja jätevirtoihin kasvanut vuosittain. Tällaisia jätevirtoja ovat muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromu, teollisuuslaitosten lentotuhka sekä erityisesti kestomagneetit.
- Jotta harvinaisten maametallien käytöstä saadaan mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen hyöty, on metallit pystyttävä erottamaan toisistaan erittäin selektiivisesti, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, kiertotalouden professori, Ari Väisänen Jyväskylän yliopistosta.
Erottaminen on kuitenkin yksi alan suurimmista haasteista, sillä harvinaiset maametallit muistuttavat kemiallisilta ominaisuuksiltaan toisiaan. Nykyisin erotusprosessit ovat pitkälti Kiinan hallitsemia, monivaiheisia ja erittäin energiaintensiivisiä, ja niissä käytetään usein ympäristölle haitallisia kemikaaleja.
- Kollin säätiön rahoituksen ansiosta hankkeeseen palkataan tutkijatohtori, jonka tehtävänä on kehittää uusia multifunktionaalisia metallisieppareita eli ioninvaihtomateriaaleja. Näitä hyödynnetään sekä metallien talteenotossa että niiden erotusprosesseissa, iloitsee Väisänen.
Kohti resurssitehokasta ja huoltovarmaa tulevaisuutta
Hanke edustaa uudenlaista, tulevaisuuteen katsovaa ajattelua, jossa yhdistyvät resurssitehokkuus, kiertotalous ja älykkäät talteenottoteknologiat. Olennaisessa asemassa ovat 3D-tulostetut metallisiepparit, joiden avulla pienetkin harvinaisten maametallien pitoisuudet voidaan ottaa talteen teollisuuden jäte- ja sivuvirroista, kuten kaivosteollisuuden vesistä.
- Tutkimus parantaa raaka-aineiden hyödyntämistä, tukee ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja ja vahvistaa merkittävästi Suomen ja koko EU:n teollista huoltovarmuutta. Samalla se luo pohjaa uudenlaisille, korkean lisäarvon ratkaisuille harvinaisten maametallien tuotannossa juuri nyt, kun niiden merkitys kasvaa nopeasti maailmanlaajuisesti, selventää Väisänen.
Kollin Säätiö tukee kestävää tutkimusta ja kiertotaloutta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö tukee tieteellistä ja soveltavaa tutkimusta sekä kehitystyötä erityisesti hankkeissa, jotka edistävät kestävää kehitystä, kiertotaloutta ja uusien teknologisten ratkaisujen syntymistä. Säätiön tavoitteena on vauhdittaa innovaatioita, joilla voidaan vahvistaa Suomen osaamista, kilpailukykyä ja materiaalien vastuullista hyödyntämistä.
- Harvinaisten maametallien tuotannon kehittäminen Suomessa ja Euroopan unionin alueella edellyttää uusia, kestäviä teknologisia ratkaisuja. Kriittisten materiaalien omavaraisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti niin teollisuuden kuin huoltovarmuuden näkökulmasta. Kiertotalouden tukeminen kuuluu Kollin Säätiön keskeisiin tavoitteisiin, minkä vuoksi pidämme tärkeänä olla mukana tukemassa tätä hanketta, Kollin Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli toteaa.
Lisätietoja:
- Professori Ari Väisänen, ari.väisänen@jyu.fi, +358408053719
- Kollin Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli. esko.kolli@kollinsaatio.fi, +358500712458
