Kauppakorkeakoulun professori Mikko Rönkölle Organizational Research Methods -lehden Best Paper -palkinto
Palkinnon myönsi Academy of Managementin (AOM) Research Methods Division (RMD) yhdistyksen 86. vuosikokouksessa Philadelphiassa 31.7.–4.8.2026. Palkittu artikkeli, nimeltään “To Omit or to Include? Integrating the Frugal and Prolific Perspectives on Control Variable Use”, valittiin lehden toimituskunnan toimesta vuoden 2025 merkittävimmäksi Organizational Research Methods -lehdessä julkaistuksi kvantitatiiviseksi metodologiakirjoitukseksi. ORM on johtamistieteiden johtava menetelmälehti ja yksi vaikuttavimmista julkaisuista sekä johtamisen että organisaatiopsykologian alalla.
Professori Mikko Rönkölle, joka on toiminut Organizational Research Methods -lehden apulaistoimittajana (Associate Editor) vuodesta 2024 lähtien, tämä on jo toinen kerta, kun hän vastaanottaa ORM:n parhaan kvantitatiivisen artikkelin palkinnon; edellinen voitto tuli vuonna 2022. Artikkelin pääkirjoittajalle, Bernin yliopiston tutkijatohtori Fabian Mändlille, tunnustus hänen kaikkien aikojen ensimmäisestä tieteellisestä lehtiartikkelistaan on poikkeuksellinen kansainvälinen saavutus.
Lisäksi Rönkkö voitti samassa konferenssissa (yhdessä kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Yvette Baurnen kanssa) Research Methods Divisionin parhaan konferenssipaperin palkinnon (Best Conference Paper Award) ja oli ehdolla parhaan työpajan (Best Professional Development Workshop) palkinnon saajaksi. Sekä parhaan konferenssipaperin että parhaan lehtiartikkelin palkinnon voittaminen samana vuonna on Research Methods Divisionin historiassa ennennäkemätöntä.
Laajalle levinneen metodologisen ongelman ratkaiseminen
Kontrollimuuttujat ovat keskeisessä roolissa määrällisessä empiirisessä tutkimuksessa johtamistieteissä, taloustieteessä, psykologiassa ja laajemmin yhteiskuntatieteissä. Aina, kun tutkijat pyrkivät osoittamaan, että tietty liiketoimintastrategia, johtamiskäytäntö tai interventio vaikuttaa suorituskykyyn tai tuloksiin, heidän on pystyttävä sulkemaan pois vaihtoehtoiset selitykset. Kysymys siitä, miten kontrollimuuttujat tulisi valita erityisesti silloin, kun teoria antaa vain epävarmaa ohjausta, on kuitenkin pitkään jakanut tutkijakunnan kahteen kilpailevaan koulukuntaan, joita Mändli ja Rönkkö nimittävät säästäväiseksi (frugal perspective) ja runsaaksi (prolific perspective) näkökulmaksi:
- “Säästäväinen näkökulma” (frugal perspective): Tämä johtamisalan menetelmäohjeissa (kuten Becker, 2005; Carlson & Wu, 2012) yleinen näkemys kehottaa tutkijoita pitämään mallit mahdollisimman tiiviinä: “Jos olet epävarma, jätä pois.” Näkemyksen kannattajat esittävät, että tarpeettomat kontrollit heikentävät tilastollista voimaa, aiheuttavat multikollineaarisuutta ja vaikeuttavat tulosten tulkintaa.
- “Runsas näkökulma” (prolific perspective): Ekonometriasta kumpuava ja joidenkin asiantuntijoiden (kuten Antonakis ym., 2010) tukema näkemys puolestaan neuvoo tutkijoita “valitsemaan varovaisuuden sisällyttämällä pikemminkin enemmän kuin vähemmän kontrollimuuttujia.” Koska puuttuvan muuttujan harha (omitted variable bias) on vakava uhka kausaalipäättelylle, kun taas epärelevanteista eksogeenisista muuttujista on vähän haittaa, tämä koulukunta suosittelee runsasta kontrollien käyttöä.
Mändli ja Rönkkö tekivät kaksi systemaattista kirjallisuuskatsausta johtavissa liiketaloustieteen julkaisuissa ja havaitsivat hämmästyttävän paradoksin: vaikka menetelmäoppaat toistuvasti korostavat, että kontrollimuuttujien valinnan on perustuttava teoriaan, soveltavat tutkijat nojaavat käytännössä lähes poikkeuksetta säästäväisen koulukunnan suosittelemiin mekaanisiin, tilastollisiin nyrkkisääntöihin päättäessään, mitä muuttujia analyyseihin otetaan tai jätetään pois.
Tämän pulman ratkaisemiseksi Mändli ja Rönkkö arvioivat molempien näkökulmien väitteitä vertaamalla niiden suosituksia ekonometriseen teoriaan, tarkastelemalla nykyistä tutkimuskäytäntöä ja toteuttamalla kolme laajaa Monte Carlo -simulaatiota.
Tulokset asettavat säästäväisen näkökulman suositut nyrkkisäännöt kyseenalaisiksi osoittaen, että vain heikosti korreloivien (“tehottomien”, impotent) kontrollien poistaminen tai epätäydellisten korvikemuuttujien (proxies) välttäminen voi johtaa vakavaan puuttuvan muuttujan harhaan. Samaan aikaan kirjoittajat osoittavat, että myös kritiikitön runsaan näkökulman soveltaminen on vaarallista, sillä endogeenisten “huonojen kontrollien” (kuten välittävien muuttujien) lisääminen tuottaa vääriä tuloksia.
Kiistan ratkaisemiseksi tutkimus esittää yhtenäisen viitekehyksen, joka siirtyy yksinkertaistetusta “vähän vai paljon” -kysymyksenasettelusta eteenpäin: tutkijoiden tulisi valita kontrollimuuttujat tiukasti kausaaliteorian perusteella käyttäen kausaalidiagrammeja (DAG) ja seuloa endogeeniset muuttujat huolellisesti pois.
Tohtorikurssin harjoitustehtävästä palkituksi artikkeliksi
Julkaisun taustalla on inspiroiva tarina akateemisesta mentoroinnista ja uteliaisuudesta. Projekti sai alkunsa HEC Lausannen tohtorikoulutuksessa, jossa professori Rönkkö oli vierailevana opettajana vetämässä kausaalipäättelyn tohtorikurssia.
Kurssin lopputyönä opiskelijoita haastettiin ottamaan kirjallisuudesta jokin yleinen metodologinen nyrkkisääntö ja testaamaan sen toimivuutta Monte Carlo -simulaatioiden avulla.
“Olin pitkään suhtautunut epäilevästi kirjallisuudessa toistuvaan neuvoon, jonka mukaan tutkijoiden tulisi jättää pois niin sanotut ‘tehottomat kontrollit’, eli muuttujat, joilla ei ole tilastollisesti merkitsevää parittaista korrelaatiota selitettävän muuttujan kanssa”, muistelee Rönkkö. “Epäilin tämän neuvon olevan pohjimmiltaan virheellinen, mutta minulla ei ollut empiiristä näyttöä sen osoittamiseksi. Niinpä lisäsin sen kurssitehtävien listalle.”
Kurssille osallistunut tohtorikoulutettava Fabian Mändli valitsi kyseisen aiheen. Hänen simulaationsa tuottivat pysäyttäviä tuloksia ja osoittivat perinteisen ohjeen olevan harhaanjohtava. Havaittuaan tulosten laajemman merkityksen Rönkkö kannusti Mändliä kehittämään työstä valmiin tieteellisen käsikirjoituksen ja tarjoutui toiseksi kirjoittajaksi ja hankkeen mentoriksi.
“Se, mikä alkoi luokkahuonetehtävästä, kasvoi nopeasti tutkimukseksi, joka vastaa soveltavien tutkijoiden arkipäiväisiin kysymyksiin”, kertoo tohtori Fabian Mändli. “Oli uskomaton kokemus nähdä, miten kurssityö kehittyi opiskelijan ja mentorin yhteistyönä ensimmäiseksi tieteelliseksi lehtiartikkelikseni ja saavutti nyt tämän palkinnon.”
Toistettavuus, avoin tiede ja tekoälyreplikaatiot
Palkitun tutkimuksen kulmakivi on sen sitoutuminen avoimeen tieteeseen, laskennalliseen toistettavuuteen ja läpinäkyvyyteen. Mändli ja Rönkkö julkaisivat simulaatiokoodinsa täysin avoimena lähdekoodina sekä R- että Stata-ohjelmistoille. Koodit ajautuvat vain muutamissa minuuteissa, jolloin tutkijat, opettajat ja tohtoriopiskelijat ympäri maailmaa voivat toistaa tulokset, kokeilla erilaisia parametriasetuksia ja soveltaa skriptejä omissa projekteissaan.
Tohtoriseminaarien opetusmateriaalin lisäksi Rönkkö on käyttänyt artikkelia empiirisenä mittapuuna testatakseen, miten itsenäisesti generatiivisen tekoälyn koodausagentit pystyvät toistamaan julkaistua kvantitatiivista tutkimusta pelkän artikkelin PDF-tiedoston pohjalta.
Ensimmäisessä kokeessa maaliskuussa 2025 Claude 3.7 Sonnet vaati vielä tunnin mittaista ohjausta, sillä mallilla oli vaikeuksia tulkita kuvioissa olleita kaavoja ja lopullisten koodivirheiden korjaaminen vaati ihmisen apua. Marraskuuhun 2025 mennessä tekoälymallit kehittyivät huomattavasti: Claude Sonnet 4.5 toisti simulaation tarkasti vain kymmenessä minuutissa vähäisellä ohjauksella. Saman kuun lopulla Gemini 3 Pro saavutti uuden virstanpylvään olemalla ensimmäinen malli, joka kykeni täydelliseen ja virheettömään toistamiseen suoraan ensimmäisestä kehotteesta ilman minkäänlaista ihmisen väliintuloa vain viidessä minuutissa.
Viimeisin joulukuussa 2025 Claude Opus 4.5 -mallilla tehty replikaatioyritys johti yllättävään lopputulokseen: malli kieltäytyi ajamasta replikaatiota, koska sen tarkka tekstinluenta paljasti artikkelissa raportoidun tilastollisen luvun kirjoitusvirheeksi. Malli päätteli artikkelin olevan sisäisesti ristiriitainen, eikä sitä voitu sen vuoksi toistaa.
Tutustu myös:
- Palkittu artikkeli: Mändli, F., & Rönkkö, M. (2025). To Omit or to Include? Integrating the Frugal and Prolific Perspectives on Control Variable Use. Organizational Research Methods, 28(1), 114–137. https://doi.org/10.1177/10944281231221703
- Tekijöiden videohaastattelu tutkimuksen taustoista: Katso tohtori Fabian Mändlin ja professori Mikko Rönkön keskustelu artikkelin synnystä, arviointiprosessista ja tulevaisuuden näkymistä Organizational Research Methods -YouTube-kanavalta.
- Tekoälyagenttien replikaatiovideot:
Katso videot, joissa autonomiset tekoälykoodausagentit toistavat tutkimuksen simulaation ja kuvion 4: - AOM Research Methods Division (RMD) -julkaisupalkinnot
- Academy of Management (AOM)
Lisätietoja:
Mikko Rönkkö
Yrittäjyyden professori
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)
Jyväskylän yliopisto
Sähköposti: mikko.ronkko@jyu.fi
Fabian Mändli
Tutkijatohtori
Talous- ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Bernin yliopisto, Sveitsi
Sähköposti: fabian.maendli@unibe.ch
