Kielikoulutuspoliittinen kuntatutkimus II – kohti yhdenvertaisempaa kieltenopiskelua koulussa
Tutkimuksen tavoite oli selvittää perusopetuksen järjestäjien eli koulujen rehtoreiden ja kuntien sivistysjohtajien kielikoulutuspoliittista toimijuutta, eli heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan kieltenopetuksen ja -opiskelun järjestämisestä ja kehittämisestä paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Näin pyrittiin saamaan vastausta siihen, missä määrin kuntiin hajautettu ja ulkoistettu (kieli)koulutuspoliittinen päätöksenteko aiheuttaa oppilaiden kohtuutonta koulutuksellista epätasa-arvoa ja näin yhdenvertaisuuden murenemista kieltenopiskelussa.
Kunnan koko ja sijainti vaikuttavat opetuksen järjestäjän kokemaan toimijuuteen
Tutkimustuloksista käy ilmi, että kieltenopetuksen järjestäminen ja kehittäminen riippuu rehtoreilla tilastollisesti merkitsevästi kuntakoosta ja sekä rehtoreilla että kuntapäättäjillä kunnan koosta ja sijainnista. Esimerkiksi suurimpien kuntien rehtoreilla on yli kolminkertainen todennäköisyys kokea kielikoulutuspoliittista toimijuutta tehtävässään verrattuna pieniin kuntiin. Suomessa on kuitenkin 308 kuntaa, joista vain yhdeksän on suurta yli 100 000 asukkaan kuntaa. Näin ollen kieltenopiskelu on täysin epätasa-arvoistunut koulutuksellisesti ja on nyt siten vailla alueellista yhdenvertaisuutta Suomessa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti sähköisellä kyselyllä ja sen lisäksi tehdyillä etähaastatteluilla. Aineisto on analysoitu sekä tilastollisesi että laadullisesti. Tutkimus oli jatkoa Jyväskylän yliopistossa vuosina 2008–2010 tehdylle Kuntatutkimus I:lle.
Tavoitteena muutokset koulujen kieliohjelmaan
Hankkeesta toukokuussa 2025 päätöksentekijöille tehdyn policy briefin pohjalta tehtiin 23.5.2025 hallitukselle kirjallinen kysymys kieltenopetuksen edistämisestä. Hankkeen vetäjä antoi asiantuntijalausunnon sivistysvaliokunnalle ja oli marraskuussa etäkuultavana kielenopetuksen eriarvoisuuden korjaamisesta kieltenopiskelun lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi, koska
”Kaikilla pitää olla samat oikeudet opiskella kieliä asuipa missä hyvänsä.” (rehtori).
Hankkeesta on pidetty tieteellisiä esitelmiä, kirjoitettu artikkeleita eri ammattilehtiin ja maan suurimpiin sanomalehtiin, ja siitä on tekeillä tieteellinen tutkimusartikkeli.
