Kuvat eivät ole vain koristeita – väitöstutkimus osoittaa vanhojen kuvakirjojen monikerroksisuuden (Lundmark)

Filosofian lisensiaatti Aili Lundmarkin ruotsin kielen väitöskirja haastaa käsitykset vanhoista lastenkuvakirjoista. Väitöskirja osoittaa, että kuvat eivät ole pelkästään koristeellisia lisäyksiä, vaan ne tuovat merkittävää tietoa, joka täydentää kirjoitettua tekstiä. Lundmarkin mukaan tarina, joka syntyy sanan ja kuvan yhdistelmästä, on monimuotoisempi kuin pelkkä sanoin välitetty kertomus.
Aili Lundmark
"Kielitiede voi antaa hyödyllisiä työkaluja kuvakirjojen analysointiin”, väitöskirjatutkija Aili Lundmark kertoo.
Julkaistu
11.6.2025

Lundmark tarkasteli väitöksessään Elsa Beskowin (1874–1953), Ruotsin 1900-luvun alun merkittävimmän kuvakirjantekijän, kolmea klassista kuvakirjaa: Tomtebobarnen (1910, Tonttulan lapset), Tant Grön, Tant Brun och Tant Gredelin (1918, Täti Vihreä, Täti Ruskea ja Täti Sinipunainen) ja Hattstugan (1930, Hattulan väki). 

Näissä yli sata vuotta vanhoissa kuvakirjoissa sanojen ja kuvien välinen vuorovaikutus on monimutkaista. Beskowin hahmojen sekä ajan ja tilan esittäminen ovat esimerkkejä ilmiöistä, joissa sekä sanat että kuvat yhdessä antavat tärkeää tietoa. Tämä kyseenalaistaa yleiset käsitykset siitä, miten vanhemmat kuvakirjat on rakennettu.

Tutkijat ovat jo pitkään pitäneet vanhempia kuvakirjoja itsenäisinä teksteinä, jotka eivät ole riippuvaisia kuvituksesta tarinan välittämisessä. Tämän näkemyksen mukaan kuvat ovat tarinan koristeellisia elementtejä, mutta eivät välttämättömiä tarinan ymmärtämiseksi. Uudemmat kuvakirjat sen sijaan on usein laadittu siten, että lukija tarvitsee sekä sanoja että kuvia ymmärtääkseen tarinan.

Lundmarkin väitöskirja monipuolistaa kuvaa vanhemmista kuvakirjoista. Vaikka tällaisten kirjojen kirjoitettu teksti voi olla itsenäistä, kuvat antavat myös paljon sellaista tietoa, joka ei välity sanoin. Tämä kuvasisältö on vuorovaikutuksessa sen tiedon kanssa, jonka lukija saa sanojen kautta. Lundmark väittääkin, että sanojen ja kuvien yhdistelmästä syntyvä tarina ei ole identtinen pelkillä sanoilla välitetyn tarinan kanssa.

”Tämä Beskow-tutkimus voi toimia lähtökohtana erilaisille vertaileville tutkimuksille, jotka sisältävät muiden kuvakirjantekijöiden teoksia. Ruotsinkielisissä yhteyksissä on jo olemassa tärkeitä kuvakirjatutkimuksia kirjallisuudentutkimuksen ja taidehistorian aloilla, mutta tämä väitöskirja osoittaa, että myös kielitiede voi antaa hyödyllisiä työkaluja kuvakirjojen analysointiin”, Lundmark kertoo.

Aili Lundmarkin ruotsin kielen väitöskirjan Ord och bilder från salongen: Multimodalitet i Elsa Beskows bilderböcker från tidigt 1900-tal tarkastustilaisuus järjestetään 17.6.2025 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professori Mia Österlund (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Harry Lönnroth. Väitöstilaisuuden kieli on ruotsi.

Väitöstä voi seurata myös etänä: https://r.jyu.fi/vaitos-lundmark170625 

Väitös on luettavissa JYX-arkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0715-1

Yhteydenotot: aili.k.m.lundmark@student.jyu.fi