Usein ajatellaan, että musiikki herättää varsin yksiselitteisesti tunteita: surullinen musiikki tekee meidät surulliseksi ja iloinen musiikki iloiseksi. Tosiasiassa musiikin kuuntelijat kuvaavat tunteitaan tätä paljon monimutkaisemmiksi. Monissa kyselytutkimuksissa, joissa selvitetään musiikkia kuunneltaessa koettuja tunteita, osallistujia kuitenkin pyydetään valitsemaan vain yksi koettu tunne. Tämä sai Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Margarida Baltazarin, Iballa Burunatin ja Suvi Saarikallion pohtimaan, kuinka yleistä on kokea musiikkia kuunnellessa sekä positiivisia (esimerkiksi rakkautta, onnellisuutta ja rentoutumista) että negatiivisia tunteita (esimerkiksi surua, kipua ja yksinäisyyttä)?
”Halusimme saada kokonaisvaltaisemman kuvan musiikkiin liittyvistä kokemuksista. Tätä varten oli huomioitava, että merkitykselliset kappaleet voivat herättää sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Oli myös tärkeää ottaa mukaan osallistujia erilaisista kulttuuritaustoista ja huomioida osallistujan persoonallisuus, musiikin käyttötavat ja kulttuurinen suuntautuminen, jotta voimme ymmärtää paremmin ristiriitaisten tunteiden esiintymisen todennäköisyyttä”, tutkijatohtori Baltazar selittää.
Tutkijat keräsivät laajan aineiston 2 137 osallistujalta 84 maasta. Osallistujia pyydettiin nimeämään heille merkityksellinen kappale ja arvioimaan, kuinka voimakkaasti he kokivat eri tunteita sitä kuunnellessaan. Osallistujat raportoivat myös, kuinka usein he käyttävät musiikkia eri tarkoituksiin, kuten menneiden muistelemiseen, identiteetin muodostamiseen ja tunteiden säätelyyn (esimerkiksi alakuloisuuden lievittämiseen tai stressin käsittelyyn).
Musiikin käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, koemmeko ristiriitaisia tunteita
Tulosten mukaan ihmisten tavat käyttää musiikkia tiettyyn tarkoitukseen vaikuttivat siihen, kokivatko he ristiriitaisia tunteita. Tunteiden herättämiseen, musiikin välittämien tunteiden kokemiseen ja oman identiteetin ilmaisemiseen käytetyt kappaleet herättivät useammin ristiriitaisia tunteita kuin kappaleet, joita käytettiin tunteiden säätelyyn ja huomion siirtämiseen toisaalle.
Ristiriitaiset tunteet olivat yleisempiä nuorilla eli ihmisillä ja ihmisillä, jotka usein kokevat voimakkaita ja vaihtelevia tunteita sekä arvostavat spontaanisuutta ja joustavuutta. Ristiriitaisia tunteita esiintyi myös ihmisillä, jotka arvostavat itsenäisyyttä, tavoitteellisuutta ja saavutuksia sekä hyväksyvät asemaan ja menestykseen liittyviä eroja ihmisten välillä. Tätä ilmiötä selittää kulttuurinen orientaatio.
”Itsenäisyyttä arvostavat, henkilökohtaisia tavoitteita priorisoivat ja hierarkkisiin rakenteisiin helposti sopeutuvat henkilöt raportoivat muita enemmän merkityksellisiin kappaleisiin liittyvistä ristiriitaisista tunteista. He käyttivät musiikkia muita todennäköisemmin identiteetin ilmaisemiseen, henkilökohtaisten muistojen herättämiseen ja musiikin herättämien tunteiden syvälliseen kokemiseen. Tämä puolestaan voi johtaa verrokkeja rikkaampiin ja monimutkaisempiin tunnekokemuksiin”, Baltazar toteaa.
Tutkimus korostaa, että yksilölliset tekijät, kuten ikä, persoonallisuus ja kulttuurinen tausta, vaikuttavat musiikin herättämiin tunteisiin. Kuulijalle merkitykselliset kappaleet herättävät yleensä monimutkaisia tunteita, mikä osoittaa, kuinka monisyinen suhteemme musiikkiin voi olla.
”Seuraavissa tutkimuksissa voitaisiin selvittää, miten erilaiset musiikilliset piirteet, esimerkiksi sanoitukset, henkilökohtaiset muistot, sävellaji, sointiväri ja muut akustiset ominaisuudet, liittyvät erilaisiin tunteisiin herättäen esimerkiksi iloa ja nostalgiaa samaan aikaan”, sanoo Baltazar.
Haluatko tietää enemmän omista tavoistasi kuunnella musiikkia?
Tutkimusryhmä toteuttaa parhaillaan uutta tutkimusta, joka käsittelee musiikkia ja tunteita arjessa. Osallistu tutkimukseen täyttämällä kysely, ilmoittaudu tutkimuksen toiseen vaiheeseen ja voita elokuvalippu.
