Mistä avoimen korkeakoulutuksen kentällä nyt puhutaan? Kehittäjät kohtaavat Jyväskylässä
Avoin korkeakoulutus on palvellut suomalaisia erilaisissa kouluttautumisen tarpeissa jo usean vuosikymmenen ajan. Avointen opintojen kautta on tähdätty tutkintokoulutukseen ja hankittu työuralla tarvittavaa osaamista. Sitä hyödyntää vuosittain yli 200 000 suomalaista (Opetushallinnon tilastopalvelu vipunen.fi).
Avoimen korkeakoulutuksen kenttä on ehkä suurimmassa muutoksessa historiansa aikana. Muutosten taustalla on monia tekijöitä aina työelämän osaamistarpeista koulutuksen saavutettavuuteen, laajempiin trendeihin sekä valtionhallinnon päätöksiin.
Näkökulmia kehittämiseen kotimaan ja Euroopan huipulta
Avoimen korkeakoulutuksen päivät on avoimesta korkeakoulutuksesta vastaavien asiantuntijoiden vuoden päätapahtuma yli oppilaitosrajojen. Paikalla on avointen yliopistojen, avointen ammattikorkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten edustajia. Tapahtuman järjestävät tänä vuonna yhteistyössä Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Jyväskylään saapuu puhujiksi paikallisten asiantuntijoiden lisäksi muun muassa
- Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajana korkeakoulupolitiikan vastuualueella toimiva opetusneuvos Petri Haltia,
- Laboren johtaja, taloustieteilijä Mika Maliranta ja
- eurooppalaisen avoimen koulutuskentän näköalapaikalla toimivan European Association of Distance Teaching Universities -järjestön puheenjohtaja prof. Theo Bastiaens. Hän toimii rehtorina alankomaalaisessa Open Universiteit'ssä.
Avoin korkeakoulutus uudistuu vastaamaan työelämän tarpeisiin
Osaamisen kehittäminen läpi työuran on välttämätöntä – ja innostavaa. Se mahdollistaa yritysten ja organisaatioiden kehittämistä, parempia palveluita ja tuotteita, yhä sujuvampia toimintatapoja sekä valmiutta ennakoida ja vastata toimintaympäristön muutoksiin.
Korkeakouluissa on tarjolla tuorein tutkimustieto ja eri alojen kriittinen osaaminen. Avoimen korkeakoulutuksen koulutustuotteita on viime vuosina kehitetty ja kehitetään yhä paremmin työelämää palveleviksi.
Pienet osaamiskokonaisuudet ovat uudenlaisia työelämää palvelevia opintokokonaisuuksia, joiden kehittämisestä on eurooppalaisissa korkeakouluissa jo useiden vuosien kokemus. Suomessa pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisen osaamista edistetään muun muassa POIJU-hankkeessa.
”Uskon, että pienistä osaamiskokonaisuuksista tulee osa uutta hybridioppimisen ekosysteemiä, joka yhdistää korkeakoulut, yritykset ja ammattilaiset reaaliaikaisesti jo opintojen kehittämisen ja suunnittelun vaiheessa. Ne tekevät osaamisesta näkyvää, mahdollistavat oppimisen työelämään sopivassa mittakaavassa ja mahdollistavat uuden osaamisen soveltamisen”, kertoo tapahtumassa torstaina 13.11. puhuva prof. Theo Bastiaens.
