Nivelrikkoon eli artroosiin liittyy uskomuksia, jotka haittaavat sen hoitoa
Artroosi on maailman yleisin ja kansantaloudellisesti merkittävin tuki- ja liikuntaelinvaiva, jonka hoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä itsehoitoa. Tehokkaan ja merkityksellisen itsehoidon toteutuminen edellyttää, että henkilöillä, joilla on artroosi, on riittävästi tietoa artroosista ja sen hoidosta. Aiempien tutkimusten mukaan artroosiin liittyy haitallisia uskomuksia, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti terveyskäyttäytymiseen ja siihen, miten artroosia hoidetaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia erilaisia käsityksiä artroosiin liittyy, ja tunnistaa käsitysten väliset kriittiset erot. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluissa 20 henkilöltä, jolla on lonkan tai polven artroosi ja analysoitiin fenomenografisella analyysimetodilla.
Aineistosta tunnistettiin neljä erilaista kollektiivista ymmärtämisen tapaa. Artroosi käsitettiin 1) tuntemattomana, parantumattomana sairautena, 2) ikääntymiseen liittyvänä nivelten rappeutumisena, 3) kuormitukseen ja elämäntapoihin liittyvänä nivelen kulumisena ja 4) monitekijäisenä tilana. Näkemysten vaihtelua ilmeni useilla osa-alueilla, kuten artroosin syissä ja luonteessa, sen vaikutuksissa arkeen, selviytymisasenteissa, fyysisen aktiivisuuden merkityksessä, hoitokäytännöissä sekä terveydenhuollon ammattilaisten asenteissa.
Tutkimus osoittaa, että käsitykset artroosista vaihtelevat merkittävästi. Käsitysten laajentumisen kannalta keskeisiä tekijöitä olivat parempi tieto artroosista, lisääntynyt luottamus sen hallintaan, omien selviytymiskeinojen tunnistaminen, vahvistunut hyväksyntä, terveydenhuollon ammattilaisten tarjoama yksilöllinen tuki sekä toimijuuden vahvistuminen.
Tulokset nostivat esiin myös myönteisiä käsityksiä nivelrikosta hallittavana tilana, jonka kanssa voi elää hyvää merkityksellistä elämää. Lisäksi esiin nousi artroosin laajempia merkityksiä kehoon, identiteettiin, sosiaalisiin rooleihin, kuten vanhemmuuteen ja naisellisuuteen liittyen, sekä huolia, joita artroosi herättää perheen perustamista suunnittelevilla henkilöillä. Nämä näkökulmat ovat aiemmissa tutkimuksissa jääneet vähälle huomiolle.
Tulokset korostavat tarvetta yksilölliselle ohjaukselle ja potilaskoulutukselle, joka huomioi erilaiset tiedon tarpeet ja pyrkii oikaisemaan artroosiin liittyviä haitallisia käsityksiä, tukien näin tehokasta ja merkityksellistä itsehoitoa.
Tutkimus on osa FIN-OA-tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on tanskalaisen Good Life with Osteoarthritis in Denmark (GLAD®)-koulutus- ja hoito-ohjelman käyttöönotto Suomessa.
Julkaisutiedot
Rauhansalo, E., Holopainen, R., Skou, S. T., & Vuoskoski, P. (2025). “My osteoarthritis is not the same as the millions of others” – conceptions of osteoarthritis among people with hip and knee osteoarthritis. Disability and Rehabilitation, 1–13, doi: 10.1080/09638288.2025.2499585
