Professori Kari Rissaselle vuoden 2025 A.I. Virtanen –palkinto supramolekyylikemian ja nanokemian kehittämisestä

Jyväskylän yliopiston professori Kari Rissaselle on myönnetty arvostettu A.I. Virtanen -palkinto tunnustuksena hänen uraauurtavasta supramolekyylikemian ja nanokemian tutkimuksesta. Hänen tutkimuksensa on merkittävästi edistänyt tieteenalaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Kari Rissanen
Vuoden 2025 A. I. Virtanen -palkinto on myönnetty Jyväskylän yliopiston professori Kari Rissaselle tunnustuksena uraauurtavasta ja ansiokkaasta supramolekyylikemian ja nanokemian tutkimuksesta.
Julkaistu
10.12.2025

A.I. Virtanen -palkinto on yksi Suomen merkittävimmistä tieteellisistä tunnustuksista. Se on nimetty Kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945 saaneen akateemikko, professori, Artturi Ilmari Virtasen mukaan. Palkinto myönnetään kemian alalle joka kahdeksas vuosi.

Professori Kari Rissaselle myönnetty A.I. Virtasen palkinto on osoitus hänen merkittävästä tieteellisestä, koulutuksellisesta ja yhteiskunnallisesta osallisuudestaan ja vaikuttamisestaan. Palkinto luovutettiin 10.12.2025 Helsingin yliopistossa pidettävässä juhlassa. Rissanen on otettu saamastaan tunnustuksesta.

- Olen todella iloinen, vaikkakin hieman yllättynyt palkinnosta. On suuri kunnia saada tunnustusta työstä, joka on ollut intohimoni vuosikymmenten ajan, iloitsee professori Kari Rissanen Jyväskylän yliopistosta. 

Supramolekyylikemian pioneeri

Kari Rissanen on työskennellyt orgaanisen kemian professorina Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella vuodesta 1995. Hän on tehnyt pitkäaikaisen uran supramolekyylikemian, nanokemian ja röntgenkristallografian tutkijana ja on alallaan merkittävin uranuurtaja Suomessa. Hänen kansainvälisesti arvostettu tutkimusryhmänsä on tehnyt useita kansainvälistä huomiota herättäneitä tieteellisiä läpimurtoja supramolekyylikristallografiassa sekä molekyylienvälisten vuorovaikutusten tutkimuksessa.

- Viime aikoina tutkimukseni on keskittynyt molekyylienvälisten vuorovaikutusten tutkimukseen, joka on luonut perustan supramolekyylien ja nanokokoisten rakenteiden suunnittelulle ja synteeseille. Erityisen kiinnostava osa-alue on halogeeni-sidostutkimus, johon tutkimusryhmäni on keskittynyt vuodesta 2007 lähtien. Kehittämiämme uusia halogeenisidokseen perustuvia molekyylejä voidaan käyttää uudentyyppisinä reagensseina useissa kemiallisissa reaktioissa, selventää Rissanen. 

Rissanen on ollut keskeisessä roolissa supramolekyyli- ja nanokemian kehittämisessä Suomessa. Hänen laajat kansainväliset verkostonsa ja asiantuntemus supramolekyylikemiassa ja röntgenkristallografiassa ovat luoneet vahvan pohjan menestyksekkäälle kemian tutkimukselle Jyväskylän yliopistossa. 

Useita palkintoja ja tunnustuksia

Kansainvälisesti arvostettuja tunnustuksia ja palkintoja on myönnetty Rissaselle jo aikaisemmin. Hänelle on myönnetty arvostettu Alexander von Humboldt -säätiön tunnustuspalkinto merkittävistä ansioista koko tutkijanuran ajalta sekä FinNano-ohjelman myöntämän Nanotech Finland Award-palkinto ansioistaan nanotieteen ja nanoteknologian kehittäjänä Suomessa. Lisäksi hän on ollut Academia Europæan jäsen vuodesta 2008 asti ja saanut Magnus Ehrnrooth palkinnon kemiassa.

Tasavallan presidentti on aiemmin myöntänyt Rissaselle hänen akateemisista ansioistaan Suomen Leijonan komentajamerkin ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin. Hän on myös Tallinnan teknillisen yliopiston kunniatohtori (Doctor Honoris Causa) tunnustuksena supramolekyylikemian ja röntgenkristallografian edistämisestä. Rissanen on toiminut myös kaksi kautta (vuodet 2008–2017) akatemiaprofessorina.

- Olen kiitollinen saamistani tunnustuksista ja on hienoa, että tekemääni työtä arvostetaan. Nämä palkinnot ja tunnustukset kertovat siitä, miten tärkeää yhteistyö ja tiedeyhteisön tuki on ollut koko matkan varrella. Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana. Jatketaan yhdessä tieteen edistämistä ja uusien oivallusten etsimistä, iloitsee Rissanen.  

Aiheeseen liittyvä sisältö