Seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa ennaltaehkäisevää koulutusta tulisi tarjota liikunnanopettajille

Sanallista seksuaalista häirintää ja fyysistä väkivaltaa liikuntatunneilla esiintyy niin oppilaiden välillä kuin liikunnanopettajaan kohdistuvana väkivaltana. Mitä useammin liikunnanopettajat raportoivat kokeneensa sanallista häirintää (mm. seksuaalisesti värittynyttä nimittelyä, alentavia kommentteja ulkonäöstä) ja fyysistä väkivaltaa (mm. tönimistä, fyysisen koskemattomuuden loukkaamista) oppilaiden taholta, sitä enemmän vastaavia väkivallan muotoja ilmeni myös oppilaiden välillä liikuntatunneilla. Erityisesti vähäisempi liikunnanopettajan opetuskokemus näyttää selittävän seksuaalisen häirinnän ja fyysisen väkivallan ilmenemistä.
Julkaistu
1.9.2020

Tulokset ilmenevät Suomen ensimmäisestä seksuaaliseen häirintään ja fyysiseen väkivaltaan keskittyvästä koululiikuntatutkimuksesta, jota toteutetaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Oppiaineena liikunta on erityinen, sillä joskus liikunnanopettaja ohjaa oppilaiden suorituksia koskettamalla joko tietyn tekniikan oppimiseksi tai vammojen ehkäisemiseksi.

- Asianmukaiset fyysiset kontaktit kuuluvat liikunnanopetukseen. Tästä huolimatta myös liikunnanopettajaan voi kohdistua epäasiallista ja häiritsevää seksuaalista tai jopa fyysistä väkivaltaa, tutkijatohtori Arto Gråstén sanoo.

Vuonna 2018 kerätty kyselyaineisto paljastaa, että 4 % liikunnanopettajista ilmoitti kokeneensa fyysistä väkivaltaa ja 5 % sanatonta (mm. seksuaalisesti värittyneitä ilmeitä ja eleitä) sekä 1 % sanallista seksuaalista häirintää vähintään kerran kuukaudessa. Vastaavasti 5 % liikunnanopettajista raportoi oppilaiden välisestä päivittäisestä fyysisestä väkivallasta ja 5 % sanattomasta seksuaalisesta häirinnästä sekä 8 % sanallisesta seksuaalisesta häirinnästä päivittäin.

- Vaikka prosenttiluvut ovat itsessään melko alhaisia, niin koko Suomeen suhteutettuna sekä fyysistä väkivaltaa että seksuaalista häirintää liikuntatunneilla kokevien liikunnanopettajien ja oppilaiden määrä on merkittävä, sillä jokainen tapaus on liikaa, Gråstén muistuttaa.

Seksuaalinen häirintä ja fyysinen väkivalta koululiikunnassa ja koulussa ylipäätään ovat vakavia ilmiöitä, joihin tulisi voimakkaasti puuttua heti alkuvaiheessa. Tässä tutkimuksessa haluttiin välttää kiusaamis-termin käyttöä, sillä kiusaaminen mielletään usein lievemmäksi ja vähemmän haitalliseksi.

- Koska vähäisempi työkokemus näyttää olevan yhteydessä väkivallan yleisyyteen liikuntatunneilla, ehdotamme seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa ennaltaehkäisevää koulutusta lisättäväksi nykyiseen liikunnanopettajakoulutukseen. Kouluissa olisi myös hyvä olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien lisäksi selkeät raportointi- ja toimintamallit häirinnän ja väkivallan kitkemiseksi liikuntatunneilla, Gråstén sanoo.

Ensisijaisen tärkeää olisi luoda ja parantaa oppilaiden sosiaalisia taitoja esimerkiksi ottamalla oppilaat aktiivisesti mukaan liikuntatuntien suunnitteluun ja toteutukseen. Opetusryhmäkoot tulisi myös säilyttää maltillisina, jotta liikunnanopettajilla olisi aikaa huomioida kaikkia oppilaita tasapuolisesti opetuksessaan. Näillä keinoin liikuntatunneilla tapahtuvaa häiriökäyttäytymistä voitaisiin todennäköisesti ennaltaehkäistä tehokkaimmin.

Tutkimustulokset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kolmivuotista PREACT-hanketta, joka hyödyntää vuonna 2018 kerättyä 175 liikunnanopettajan (122 naista ja 53 miestä) kyselyaineistoa. Lähes 15 % maamme liikunnanopettajista osallistui tutkimukseen (Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n tilaston mukaan Suomessa työskenteli n. 1200 liikunnanopettajaa 2018–2019). Valtaosa tutkimukseen osallistuneista opettajista ilmoitti työskentelevänsä liikunnanopettajana yhtenäiskoulussa (vuosiluokat 1-9), yläkoulussa, lukiossa tai yhdistetyssä yläkoulussa ja lukiossa. Viidennes opettajista oli työskennellyt liikunnanopettajana yhdestä viiteen vuotta ja puolet yli 15 vuotta.

Alkuperäisjulkaisu:

Gråstén, A. & Kokkonen, M. (2020) Associations between teacher- and student-directed sexual and physical violence in physical education. Journal of Interpersonal Violence. (Hyväksytty julkaistavaksi)

Lisätietoja: