Suomen Akatemialta lähes 5 miljoonan euron rahoitus Jyväskylän yliopiston tutkijoille luonnontieteiden tutkimukseen

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekunta sai yhteensä neljä uutta akatemiahanketta ja kolme uutta akatemiatutkijaa. Informaatioteknologian tiedekunta sai yhden uuden akatemiatutkijan. 

- Suomen Akatemian rahoitus on kovasti kilpailtua, ja tässä kilpailussa Jyväskylän yliopiston melkein viiden miljoonan euron rahoitus on merkittävä saavutus. Se heijastaa molemmissa tiedekunnissa tehtävän tutkimuksen korkeaa tasoa, iloitsee Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Timo Sajavaara.

LT-toimikunta valitsi yhteensä 61 uutta akatemiatutkijaa ja myönsi rahoituksen 76 akatemiahankkeelle, joihin sisältyy yhteensä 103 osahanketta. Akatemiatutkijoiden rahoitukseen osoitettiin yhteensä noin 41 miljoonaa euroa ja akatemiahankkeisiin noin 53 miljoonaa euroa.

Akatemiatutkijan rahoitus tukee korkeatasoista tutkimusta

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu urallaan nopeasti edenneille ja kansainvälisesti verkostoituneille tutkijoille korkeatasoisen ja uudistavan tutkimuksen tekemiseen.  LT-toimikunta kasvatti akatemiatutkijoiden rahoitusosuutta, mikä nosti rahoituksen läpimenoprosentin akatemiahankkeiden tasolle.

Rahoitetut tutkijat Jyväskylän yliopistossa

Informaatioteknologian tiedekunta: Anna-Maria Raita-Hakola, HSI-UNITED, 692 995 €
HSI-UNITED -hanke yhdistää hajanaisen hyperspektrikuvantamisen tutkimuskentän yhtenäiseksi tieteelliseksi perustaksi. Hanke kehittää uuden laskennallisen perustan, joka yhdistää representation learning-, world model-, transfer learning- ja federated learning -menetelmiä. Tavoitteena on tietoturvallinen ja avoin laskennallinen perusta, joka vie kuvantamisen ja tekoälyn kohti yhteistä, koko spektrin kattavaa näkemystä maailmasta.

Fysiikan laitos: Franziska Maria Maier, Lyhytikäisten radioaktiivisten ionien erittäin tarkkoja massamittauksia käyttäen Doppler- ja sympaattista jäähdytystä, 699 319 €
DopCool-projektissa kehitetään uusi menetelmä, jolla voidaan mitata lyhytikäisten radioaktiivisten isotooppien atomimassoja ennätyksellisen tarkasti. Tulokset auttavat paitsi testaamaan modernin fysiikan perusteita myös tekemään tarkempia annoslaskelmia radionuklideja käyttävässä syöpähoidossa. Kehittämällä tätä uutta teknologiaa tarkkoihin massamittauksiin DopCool vahvistaa Suomen johtavaa asemaa ydinfysiikan tarkkuusmassamittauksissa tukien sekä perustutkimusta että käytännön sovelluksia.

Fysiikan laitos: Mariia Fedkevych, Ilmaisin- ja ydinfysiikan yhdistäminen uuden sukupolven neutriinottoman kaksoisbeetahajoamisen tutkimukseen hitailla nestemäisillä tuikeaineilla, 644 639 €
Hankkeessa tutkitaan, miten uudenlaiset nestemäiset materiaalit voivat paljastaa neutriinon perusluonteesta. Jos neutriinot ovat omia antihiukkasiaan, voivat ne selittää, miksi maailmankaikkeus koostuu pääasiassa aineesta eikä antimateriasta. Tätä varten kehitetään tuikeaineita. Tutkimus yhdistää tietokonesimulaatioita, laboratoriotyötä ja ydinfysiikan kokeita Jyväskylän yliopistossa sekä yhteistyölaboratorioissa Italiassa ja Saksassa. Kehitetyt menetelmät voivat hyödyttää myös lääketieteellistä kuvantamista ja säteilyn havaitsemista.

Matematiikan ja tilastotieteen laitos: Julian Weigt, Maksimaalifunktiot ja geometristen peruskappaleiden perheet, 699 841 €
Maksimaalioperaattorit ovat analyysin perustyökaluja. Klassinen Hardy–Littlewood-operaattori laskee keskiarvon palloista, kun taas Kakeya-maksimaalioperaattori laskee keskiarvon ohuista putkista. Projektissa tutkitaan näitä rakenteita ratkaistakseen ajankohtaisia ongelmia, kuten  maksimaalioperaattorien gradienttiylärajoja ja Lipschitz-Kakeya-epäyhtälön variantteja, joilla on yhteyksiä geometriseen mittateoriaan.

Akatemiahankkeet vahvistavat kansainvälistä tutkimusyhteistyötä

Akatemiahankerahoituksella edistetään suomalaisen tieteen uudistumista, tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. 

Rahoitetut hankkeet Jyväskylän yliopistossa

Fysiikan laitos: Arttu Miettinen, Röntgentomografia-avusteinen moniskaalamallinnus sienikasvustosta ja kosteuden kulkeutumisesta puussa, 493 756 €
Puu on kestävä ja hiiltä varastoiva rakennusmateriaali, mutta kosteus ja lahottajasienet heikentävät sen kestävyyttä. Hanke kehittää uusia menetelmiä puun lahoamisen ymmärtämiseksi ja ennustamiseksi yhdistämällä kokeita tietokonesimulaatioihin. Tutkimus tarkastelee, miten sienet vuorovaikuttavat puun sisällä olevan kosteuden kanssa useilla tasoilla hyödyntäen kuvantamista ja simulointia. Tulokset auttavat suunnittelemaan kestävämpiä puurakenteita ja kehittämään parempia puutuotteita.

Fysiikan laitos: Janne Pakarinen, Atomiytimien monopolisiirtymät, 542 121 €
Atomiytimen muotoon vaikuttavat yksittäisten nukleonien liike, pariutuminen ja kollektiivinen käyttäytyminen sekä niiden yhteisvaikutus. Pienet häiriöt voivat muuttaa ydintä ja johtaa eri muotojen rinnakkaiseloon. Projektissa mitataan lyijyn neutronivajaita isotooppien sisältävien ydinviritystilojen elinaikoja. Näitä mittauksia käytetään sekä nykyisten tiheysfunktionaaliteorian (DFT) mallien testaamiseen että syötteenä seuraavan sukupolven DFT-mallien kehittämiseen.

Kemian laitos: Jani Moilanen, 3D-tulostetut molekylaariset lämpömittarit, 600 000 €
Kontaktiin perustuvat termoparit ja termistorit hallitsevat lämpömittarimarkkinoita, mutta ne eivät sovellu lämpötilan mittaukseen mikrometriä pienemmässä mittakaavassa, pienissä liikkuvissa kohteissa, integroidussa optiikassa tai magneettikentissä. Tutkimusprojekti pyrkii kehittämään 3D-tulostettuja optisia lämpömittareita, jotka perustuvat lantanidien koordinaatiokomplekseihin ja polymeerimatriiseihin, ja jotka kykenevät mittaamaan lämpötilaa voimakkaiden magneettikenttien alaisuudessa. Tutkimus yhdistää epäorgaanista kemiaa ja materiaalitiedettä, ja se toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä.

Matematiikan ja tilastotieteen laitos: Mikko Salo, Calderónin ongelman uudet ja nousevat suuntaukset, 518 646 €
Inversio-ongelmat liittyvät moniin lääketieteen, geofysiikan ja teollisuuden kuvantamisongelmiin, joissa pyritään muodostamaan kuvia tuntemattoman kappaleen sisältä reunalla tehtävien mittausten avulla. Hanke keskittyy inversio-ongelmien matemaattiseen teoriaan ja se tutkii geometrian, epälineaarisuuden, epälokaalisuuden ja vapaan reunan menetelmien roolia näiden ongelmien ratkaisussa. Perustutkimus tähtää erilaisten kuvantamismenetelmien matemaattisten mallien ymmärtämiseen.