Suomi voi nousta tekoälyn edelläkävijäksi terveydenhuollossa, arvioi uusi kirja

Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset hyödyntää tekoälyä terveydenhuollossa, arvioivat Jyväskylän yliopiston tutkimusjohtaja Martti Lehto ja emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki uudessa kirjassaan Digitalisaatio ja tekoäly sosiaali- ja terveydenhuollossa – nykytila, potentiaali ja tulevaisuuden kehityssuunnat.

Väestön ikääntyminen, kroonisten sairauksien lisääntyminen ja henkilöstöresurssien riittävyys haastavat suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Samaan aikaan terveydenhuollossa syntyy valtavia määriä tietoa, jonka hyödyntämiseen tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia.

– Tekoäly voi auttaa käsittelemään suuria tietomääriä, tunnistamaan terveysriskejä aikaisemmin ja tukemaan ammattilaisten päätöksentekoa. Tätä tukevat Suomen laajat terveydenhuollon tietovarannot, kuten Kanta-järjestelmä, kansalliset rekisterit, biopankit ja sähköiset potilastietojärjestelmät, Neittaanmäki kertoo.

Uudet teknologiat mahdollistavat siirtymisen pelkästä sairauksien hoitamisesta niiden varhaisempaan tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja yksilöllisempään hoitoon.

Tekoäly ei korvaa ihmistä, mutta parantaa hoidon laatua

Lehdon ja Neittaanmäen mukaan suurimmat hyödyt uusista teknologioista saadaan, kun ne integroidaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon päivittäistä toimintaa.

– Tekoälyn tehtävä terveydenhuollossa ei ole korvata ammattilaista, vaan antaa hänelle paremmat työkalut ja vapauttaa aikaa tehtäviin, joissa tarvitaan ihmisen asiantuntemusta, harkintaa ja vuorovaikutusta, Neittaanmäki sanoo.

Parhaimmillaan digitalisaatio ja tekoäly voivat parantaa palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja saavutettavuutta sekä tehostaa henkilöstön toimintaa merkittävästi. Onnistunut käyttöönotto edellyttää kuitenkin henkilöstön kouluttamista, järjestelmien käytettävyyttä, toimivia työprosesseja sekä ammattilaisten ja kansalaisten luottamusta uusiin ratkaisuihin.

Kyberturvallisuus on osa potilasturvallisuutta

Digitalisaation ja tekoälyn yleistyessä terveydenhuollossa myös kyberturvallisuuden merkitys kasvaa. Kirjassa tarkastellaan sairaalajärjestelmiin, lääkinnällisiin laitteisiin, tietosuojaan, tekoälyn eettisiin kysymyksiin ja alan sääntelyyn liittyviä turvallisuushaasteita.

– Terveydenhuollossa kyberturvallisuus on nähtävä osana potilasturvallisuutta. Tekoälyn ja digitaalisten palvelujen yleistyessä järjestelmien toimintavarmuus ja terveystietojen suojaaminen korostuvat entisestään. Turvallisuus on rakennettava osaksi uusia ratkaisuja alusta lähtien, Lehto toteaa.