Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa
Valtionavustusten rooli merkittävä
Kyselyyn vastanneet (n=54) organisaatiot saivat vuonna 2024 avustuksia siten, että pienin ilmoitettu avustusten määrä oli 5 000 euroa ja suurin 942 000 euroa. Avustusten mediaani oli 50 000 euroa. 87 prosenttia vastanneista (n=52) organisaatioista ilmoitti saavansa avustuksia useammasta kuin yhdestä rahoituslähteestä. Noin 93 prosenttia kaikista vastaajista (n=54) kuvasi harkinnanvaraisten valtionavustusten roolin olevan organisaation toiminnan kannalta merkittävä, erittäin merkittävä, keskeinen tai jopa toiminnan elinehto.
Vuonna 2024 hieman yli puolet vastaajista ilmoitti saaneensa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä tai säätiöiltä. Yleisimmin ulkopuolista rahoitusta saatiin kahdesta lähteestä (28 % vastaajista; luvussa on huomioitu myös jäsenmaksut ja omat myyntitulot). Taiteen edistämiskeskuksen avustuksia oli saanut 44 prosenttia vastaajista, ja 25 prosenttia oli saanut tukea sekä Taiken että säätiön kautta. Museoviraston tukea oli saanut 14 prosenttia vastaajista. Kukaan ei ilmoittanut saaneensa rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä tai Business Finlandilta.
Harva toimii enää yhden rahoituslähteen varassa
Kyselyn mukaan kulttuurialan kolmannen sektorin toimijat ovat tiukassa taloustilanteessa pyrkineet monipuolistamaan rahoituspohjaansa, ja vain harva toimii enää yhden rahoituslähteen varassa. Tämä ei kuitenkaan vähennä valtionavustusten merkitystä: 69 prosenttia vastaajista ilmoitti, että avustusten määrä oli muuttunut vuodesta 2023. Näistä 81 prosentilla avustukset olivat pienentyneet – yleisimmin musiikin, kulttuuriperinnön ja kuvataiteen aloilla. Suurin yksittäinen ilmoitettu vähennys oli 60 000 euroa.
Valtion talousarviossa taiteen ja kulttuurin määrärahoja vähennettiin vuonna 2024 yhteensä noin 16 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2023. Leikkaukset johtuvat muun muassa elpymis- ja palautumissuunnitelman rakennetuen päättymisestä, Turun tuomiokirkon kertaluonteisen avustuksen loppumisesta, eduskunnan kertaluonteisten lisäysten poistumisesta, rahapelituottojen kompensaation tason muutoksesta sekä neljän miljoonan euron hallitusohjelman mukaisista säästöistä.
Leikkausten vaikutukset näkyvät kentällä selvästi: 64 prosenttia vastaajista koki, etteivät nykyiset määrärahat riitä perus- tai kehittämistoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet, kehittämistoimia on lopetettu ja osallistumismaksuja nostettu. Noin 40 prosentilla vastanneista työllisten määrä oli laskenut. Samaan aikaan kuormitus ja epävarmuus henkilöstön keskuudessa ovat lisääntyneet, ja vapaaehtoistyön osuus on kasvanut.
Tutkimuksen toteutus
Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä toteutti alkuvuonna 2025 kyselyn taide- ja kulttuurialan organisaatioille osana selvitystä valtionrahoituksen nykytilasta. Kyselyssä kartoitettiin vuoden 2024 harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkausten vaikutuksia alan toimintaan. Vastauksia saatiin 54 organisaatiolta lähes kaikilta taiteen ja kulttuurin aloilta, painottuen musiikkialaan ja Helsingin alueelle. Osa vastaajista oli jo saanut vuoden 2025 avustuspäätöksen, osa odotti sitä vielä.
Tutkimusraportti on luettavissa täältä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0785-4
