Kriittiset raaka-aineet ja luonnonvarojen kestävä käyttö on keskiössä Siiri Perämäen tutkimuksessa

Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Siiri Perämäen tutkimus keskittyy kriittisten raaka-aineiden erityisesti harvinaisten maametallien talteenottoon. Työ tähtää metallien kierrättämiseen, mikä edistää sekä ympäristönsuojelua että vihreää siirtymää. Hän kokee työnsä merkitykselliseksi paitsi tutkimustulosten myös vaikutusten kautta. 

- Oikeilla ratkaisuilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta ja saada muutkin toimijat mukaan tekemään osansa. Erityisesti kriittisiin raaka-aineisiin kuuluvien harvinaisiin maametalleihin liittyvä tutkimus on ajankohtaista geopoliittisesti, ja sillä on keskeinen rooli Euroopan ja Suomen omavaraisuuden ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, painottaa yliopistonlehtori Siiri Perämäki Jyväskylän yliopistolta. 

Kriittiset raaka-aineet takaisin käyttöön

Helmikuussa alkanut kaksivuotinen REEVIVE‑hanke on Perämäelle poikkeuksellisen tärkeä, sillä se merkitsee uutta vaihetta hänen tutkimusurallaan ja kokoaa yhteen hänen aiemmin kartuttamansa tutkimuskokemuksen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on selvittää, mistä muualta kuin maaperästä louhimalla harvinaisia maametalleja voisi tulevaisuudessa ottaa talteen. Perämäki on vastannut hankkeesta kokonaisvaltaisesti aina rahoituksen hakemisesta lähtien, ja hanke edustaa vahvasti hänen omaa asiantuntemustaan ja tutkimusalaansa. 

- Käytöstä poistettu elektroniikkajäte sisältää muun muassa kestomagneetteja, jotka ovat merkittävä lähde arvometalleille kuten neodyymille, praseodyymille ja dysprosiumille. Hankkeessa keskitytään magneeteissa käytettävien metallien talteenottoon ja kestävään hyödyntämiseen osana kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja, selventää Perämäki. 

Perämäki kokee voivansa vaikuttaa hankkeen kautta konkreettisesti sekä kestävään materiaalitalouteen että tulevaisuuden teollisiin ratkaisuihin, mikä tekee siitä myös yhteiskunnallisesti merkittävän. Hankkeeseen on jo sitoutunut kuusi yritystä, jotka rahoittavat työtä ja tukevat tutkimusta osallistumalla ohjausryhmätyöskentelyyn.

- Tämä osoittaa, että tutkimus vastaa todelliseen ja ajankohtaiseen tarpeeseen ja yritykset todella kaipaavat ratkaisuja. On innostavaa nähdä, että aihe puhuttelee ja tuo eri toimijat yhteisten tavoitteiden äärelle, iloitsee Perämäki.

Jyväskylän yliopisto koordinoi hanketta Perämäen johdolla. REEVIVE on kaksivuotinen Business Finlandin rahoittama hanke, joka ajoittuu vuosille 2026–2028 ja jossa toisena tutkimuspartnerina on Suomen ympäristökeskus Syke.

Kohti pitkäikäisempiä laitteita

Perämäen tutkimusryhmä on mukana myös DemoEPR –hankkeessa, mikä on laaja eurooppalainen hanke (EU Horizon), jossa on mukana yhteensä 24 partneria 13 eri maasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 5 miljoonaa euroa. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke). Jyväskylän yliopisto vastaa yhdestä keskeisestä työpaketista. 

- Työmme DemoEPR:ssä keskittyy kriittisten raaka‑aineiden kiertotalouden parantamiseen erityisesti ICT‑laitteissa, kuten tietokoneissa, läppäreissä ja älypuhelimissa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ratkaisuja, joilla laitteet pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään, selventää Perämäki. 

Hankkeen keskeinen teema on laajennetun tuottajavastuun kehittäminen kiertotalouden suuntaan sekä digitaaliset ratkaisut, joilla materiaalivirtoja voidaan seurata ja hallita aiempaa tehokkaammin. Hankkeessa tarkastellaan myös, miten laitteet voidaan jo valmistusvaiheessa suunnitella paremmin korjattaviksi ja kierrätettäviksi, kuinka niitä voidaan käyttää uudelleen, korjata, palauttaa kiertoon ja lopulta kierrättää tehokkaasti niin, että arvokkaat ja kriittiset raaka‑aineet saadaan talteen. 

DemoEPR on saanut rahoituspäätöksen, ja konsortiosopimus on valmisteilla. Hankkeen on tarkoitus käynnistyä 1.8.2026 ja kestää 3,5 vuotta.  

Miten irtaudutaan PFAS‑yhdisteistä?

Perämäki on myös mukana koordinoimassa tulevaa Business Finlandin Co-Research-yhteishanketta yhdessä VTT:n ja Syken kanssa. Mukaan on kontaktoitu laaja joukko yrityksiä eri toimialoilta. Hankkeen tavoitteena on kehittää ratkaisuja PFAS‑yhdisteiden analysoimiseen ja poistoon. PFAS-yhdisteet ovat perfluorattuja alkyyliyhdisteitä, jotka hajoavat ympäristössä äärimmäisen hitaasti, kertyvät eliöihin ja aiheuttavat terveysriskejä.

- PFAS‑yhdisteiden pysyvyys ja kertyvyys ravintoketjuissa tekevät niistä erityisen haastavan ympäristö- ja terveysongelman, minkä vuoksi niiden käytön rajoittaminen sekä luotettavan analytiikan ja puhdistusratkaisujen kehittäminen on entistä tärkeämpää, painottaa Perämäki. 

Ympäristöystävälliset menetelmät oman tutkimusryhmän työn ytimessä

Seuraavien vuosien aikana Perämäen tavoitteena on selkeyttää äskettäin virallisesti perustetun tutkimusryhmänsä identiteettiä ja rakentaa vahva, itsenäinen tutkimusryhmä. Tutkimusryhmän keskiössä on kriittisten raaka‑aineiden ja arvometallien talteenotto kestävillä ja ympäristöystävällisillä menetelmillä. 

- Hyödynnän tutkimuksessani mm. orgaanisia happoja, jotka voivat tarjota vihreämmän vaihtoehdon perinteisille, ympäristöä enemmän kuormittaville prosesseille, selventää Perämäki.

Keskeinen tutkimuslinja on myös jätteiden ja teollisuuden sivu-virtojen hyödyntäminen absorbenttien raaka‑aineina, mikä tukee kiertotaloutta ja vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka yhdistävät tehokkaan materiaalitalouden, ympäristönsuojelun ja teollisesti hyödynnettävät sovellukset.

Yritykset aktiivisesti mukana tutkimusprojekteissa

Kriittisten raaka-aineiden ja erityisesti harvinaisten maametallien talteenotto on saanut yritykset kiinnostumaan Perämäen vetämistä tutkimusprojekteista. 

- Projektini pyrkivät etsimään keinoja, miten arvokkaat metallit voidaan ottaa talteen ympäristöystävällisesti, miten teollisuuden jätevirtoja voidaan hyödyntää paremmin ja miten raaka‑aineiden omavaraisuutta voidaan vahvistaa. Yrityksille tämä merkitsee paitsi uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös keinoja vastata tuleviin ympäristö- ja vastuullisuusvaatimuksiin, sanoo Perämäki. 

Myös opiskelijat hyötyvät yritysten ja organisaatioiden mukana olosta, sillä tutkimusprojektit näkyvät vahvasti Perämäen opetustyössä. Ajankohtaiset hankkeet tuodaan osaksi opintoja konkreettisina esimerkkeinä sekä harjoitus- ja opinnäytetöinä.

- Yritykset voivat palkata opiskelijoita mukaan erilaisiin hankkeisiin, ja monessa tapauksessa projektityö kartuttaa tärkeää työkokemusta tai johtaa jopa työllistymiseen, sanoo Perämäki. 

Hän kannustaa opiskelijoita olemaan aktiivisia, kertomaan kiinnostuksestaan kursseilla ja ottamaan rohkeasti yhteyttä, sillä parhaat tutkimusprojektit ja opinnäytepaikat syntyvät usein vuorovaikutuksen, alumnikontaktien ja yritysyhteistyön kautta.