Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 10.12.2025 Agorassa

Timo Jaakkola: Liikuntapedagogiikka lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukijana

”Kouluikäisten lasten ja nuorten liikkumisen vähentyminen ja heidän kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa heikentyminen ovat ohjanneet viimeaikaista tutkimustoimintaani. Tällä hetkellä minulla on käynnissä tai käynnistymässä yhteensä neljä tutkimushanketta, jossa tarkastelen liikkumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä. Kaksi hanketta on laajoja kouluinterventioita, joissa pyrin lisäämään liikkumista ja toisaalta vähentämään inaktiivista aikaa koulupäivän aikana.

Tutkin kyseisissä hankkeissa oppilaiden moninaisia hyvinvointimuuttujia, kuten unen laatua, palautumista, mielenterveyttä sekä elämän laatua. Kolmas hankkeista pyrkii kehittämään opettajakoulutuksessa olevien opiskelijoiden hyvinvointipedagogisia taitoja ja neljännessä kansainvälisessä hankkeessa luodaan havainnointimenetelmä urheiluseuroissa toimivien lasten ja nuorten valmentajien vuorovaikutustaitojen analysoimiseksi”, Timo Jaakkola kertasi.

Arja Sääkslahti: Liikuntapedagoginen tutkimustieto yhteiskunnallisena vaikuttajana

Liikuntapedagogiikassa tutkitaan ihmisen koko elämänkulun ajalta liikkumiseen liittyvää kehittymistä, oppimista ja opettamista. Keskeisiä tutkimusaiheita ovat lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen vaikuttavat tekijät ja mm. opettajankoulutuksen sisältöjen kehittäminen, Arja Sääkslahti kuvaili luennollaan.

Yhteiskuntaamme johdetaan tiedolla. Liikuntapedagogisen tiedon hyödyntäminen näkyy useissa eri ikäisten liikkumisen edistämiseksi tehdyissä muutoksissa. Konkreettisia esimerkkejä näistä ovat vauvaperheen vanhempien tukeminen (pallo äitiyspakkaukseen), varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa sekä erilaisissa oppilaitoksissa opettajien työtä ohjaavien opetussuunnitelmien painopisteen muuttuminen jokaisen oppilaan liikunnallisen elämäntavan omaksumista tukevaksi. Lisäksi lukion taito- ja taideaineiden nouseminen valinnaiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin tulee monipuolistamaan opiskelijoiden koulutuspohjaa ja koulutusjärjestelmämme arvopohjaa. Suomessa kansalliset liikkumissuositukset sekä -ohjelmat (Liikkuvat -ohjelma, Suomen harrastamisen malli) hyödyntävät alamme tutkimustietoa.             

Tuomas Grahn: Ytimeen! – materian rakenteen tutkimus

Puheenvuorossaan Tuomas Grahn pohti ydinfysiikan tutkimuksen merkitystä yhteiskunnan kehitykselle ja tulevaisuuden innovaatioille. Grahnin tutkimus keskittyy Saksaan rakennettavan uuden FAIR-kiihdytinlaboratorion käyttöönottoon ja siellä tehtävään ydinfysiikan kokeelliseen tutkimukseen.

Atomiytimet ovat protoneista ja neutroneista koostuvia kvanttimekaanisia systeemeitä, joiden rakenne ja dynamiikka poikkeavat siitä, mitä havaitsemme makroskooppisilla järjestelmillä. Grahn kertoi tutkimuksensa valaisevan yksityiskohtia kvanttimekaanisten systeemien käyttäytymisestä ja siten maailmankaikkeuden materian rakenteesta. Raskaiden, radioaktiivisten ytimien rakenteen tuntemus auttaa osaltaan esimerkiksi ymmärtämään raskaiden alkuaineiden syntyprosessia.

Suomessa ydinfysiikan kokeellinen tutkimus on pitkälti keskittynyt Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorioon. Suomi panostaa myös FAIR-laboratorioon, jonka kansallista toimintaa Grahn koordinoi.

Vesa Julin: Fysikaalisten ilmiöiden matemaattinen analyysi. Onko se edelleen ajankohtaista? 

Vesa Julin kertoi, kuinka hän keskittyy tutkimuksessaan klassisten fysikaalisten ilmiöiden matemaattiseen mallinnukseen, erityisesti tilanteissa, joissa mallit johtavat epälineaarisiin osittaisdifferentiaaliyhtälöihin. Esimerkkeinä tällaisista ilmiöistä ovat minimipinnat, eli kansankielellä saippuakuplat, sekä veden liike, joiden matemaattinen analyysi on erittäin haastavaa. Minimipintojen ja nesteiden matemaattinen formulointi juontaa juurensa 1700-luvulle, ja on hämmästyttävää, että nämä aiheet edelleen kiehtovat nykypäivän matemaatikkoja.

Voidaan kuitenkin kysyä, onko tällainen tutkimus enää ajankohtaisia, ja jos on, niin miksi. Julin selvensi mitkä tekijät tekevät näistä ongelmista niin haastavia, ja perusteli, miksi niiden tutkiminen on mielekästä.

Mikko Parviainen: Muutoksen yhtälöt

Luennossaan Mikko Parviainen käsitteli osittaisdifferentiaaliyhtälöiden merkitystä tieteessä ja yhteiskunnassa sekä viimeaikaisia tutkimussuuntia.

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt ovat yhtälöitä ja malleja, joihin liittyy lukuisia sovelluksia fysiikkaan, tekniikkaan ja taloustieteeseen, mutta myös erittäin mielenkiintoinen matemaattinen teoria. Esimerkkinä toimii muun muassa radioaaltoja mallintava aaltoyhtälö sekä esimerkkinä vaikeasta tunnetusta tutkimusongelmasta Navier-Stokesin yhtälöihin liittyvä miljoonan dollarin palkinto-ongelma.

Moderni tutkimus keskittyy erityisesti epälineaarisiin osittaisdifferentiaaliyhtälöihin. Tiettyjen epälineaaristen yhtälöiden ja satunnaispelien väliltä on paljastunut yhteys, mikä on avannut jännittäviä uusia näkökulmia. Matematiikan tutkimus Jyväskylässä on saavuttanut runsaasti kansainvälistä tunnustusta.

Tapio Rajala: Optimaalinen massansiirto

Tapio Rajala teki luennossaan katsauksen optimaalisen massansiirron historiaan ja nykytutkimukseen, sekä sen sovelluskohteisiin.

Optimaalisen massansiirron historia ulottuu 1700-luvulle. Alkuperäisenä ongelmana siinä on selvittää mistä materiaalia tulisi kuljettaa mihinkin, jos halutaan minimoida siirtämisen yhteenlaskettu matka materiaalin määrällä painotettuna. Vuosisatojen kuluessa ongelmanasettelu selkeytyi ja teoria laajeni tärkeäksi osaksi matematiikkaa.

Matematiikalle tyypillisesti optimaalisen massansiirron tutkimus on edennyt suurelta osin irrallaan sen sovelluskohteista vastaten kysymyksiin, jotka sovelluksissa tulevat eteen vasta muutamien vuosikymmenten päästä. Toisaalta sovelluskohteet ovat myös suoraan antaneet tutkimukseen näkökulmia ja kysymyksiä. Optimaalisen massansiirron sovelluskohteita on ollut muiden muassa taloustieteessä, kuvankäsittelyssä, koneoppimisessa, variaatiolaskennassa, ja metristen avaruuksien geometriassa.