Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 10.12.2025 Seminariumissa
Miriam Nokia: Oppimisen rytmisyys
Miriam Nokia tarkasteli esityksessään oppimisen hermostollisen perustan tutkimusta. Aiheesta tekee haastavan se, ettei oppimista voi suoraan havaita. Yleisesti oletetaan, että käyttäytymisen muutos perustuu muistijälkiin, jotka syntyvät aivoissa hermosolujen välisen viestinnän muokkautuessa. Oppiminen etenee vaiheittain: kokemus muuntuu hermostolliseksi edustumaksi, muistijälki lujittuu erityisesti levon ja unen aikana ja voi säilyä läpi elämän.
Aivot ja keho toimivat yhdessä rytmisesti ja erityisesti aivojen hippokampuksen tilavaihtelut säätelevät muistijälkien syntyä ja vahvistumista. Myös kehon rytmit tahdistavat oppimista: Näyttäisi siltä, että uloshengityksen ja sydämen lepovaiheen aikana ulkomaailmasta vastaanotettu tieto käsitellään aivoissa tehokkaimmin.
Nokian ryhmän tutkimus keskittyy parhaillaan siihen, miten aivot kokonaisuudessaan mahdollistavat muistiinpainamisen, ja miten aivojen ja kehon rytmien yhteyttä sekä autonomisen hermoston toiminnan säätelyä voidaan hyödyntää oppimisen tukena.
Kaija Collin: Aikuisten jatkuva oppiminen työssä
Jatkuvalla oppimisella viitataan aikuisten työuran aikaiseen oppimiseen. Käsite juontuu elinikäisestä oppimisesta, mutta aikuisten jatkuvassa oppimisessa työelämä korostuu oppimisympäristönä sivistyksellisyyden jäädessä taustalle ja oppimisen korostuessa organisaatioiden kilpailutekijänä, Kaija Collin huomautti luennollaan.
Työelämän nopeiden muutosten vuoksi oppimisen käyttöikä lyhenee, eikä koulutus yksin pysty vastaamaan osaamistarpeiden muutoksiin. Siksi työpaikat ovat keskeisiä oppimisen konteksteja. Arjen käytänteissä opitaan jopa 90 % työssä tarvittavasta osaamisesta. Työssä opitaan työn sisältöjen lisäksi työn käytänteistä, omasta identiteetistä ja suhteesta muihin. Yksin ja yhdessä muiden kanssa aikuinen oppija ratkoo työssä ongelmia, jotka kiinnostavat ja motivoivat häntä.
Työssä tapahtuva oppiminen nähdäänkin myönteisenä asiana, mutta viimeaikainen tutkimus tunnistaa myös kasvavien oppimisvaatimusten tuottaman uhan hyvinvoinnille. Työssä oppimisen ja hyvinvoinnin yhteyttä on siten syytä tulevaisuudessa tutkia enemmän, Collin korosti.
Tuire Koponen: Matematiikan taitojen kehityksen ymmärtäminen pohjana oppimisen tuelle
Tuire Koponen pohti luennossaan koulutuksen ja oppimisen tuen ajankohtaisia haasteita sekä pitkittäistutkimuksen merkitystä yksilöllisten kehityspolkujen ymmärtämisessä ja oppimisen tuen kehittämisessä.
Yksilölliset erot matematiikan taidoissa ovat isoja jo kouluun tultaessa, erot kasvavat koulupolun aikana ja kaikilla peruskoulunsa päättäville nuorilla ei ole jatko-opintojen edellyttämää taitopohjaa.
Koponen kehittää ja tutkii oppimisen tuen menetelmiä lapsilla, joilla on oppimisen vaikeuksia. Oppimisen pohja koulussa opittaville taidoille rakentuu jo varhaislapsuudessa ja siksi lasten matemaattisten valmiuksien vahvistaminen ennen kouluun tuloa on tärkeää. Keskeistä on ymmärrys varhaisten matemaattisten taitojen yksilöllisistä kehityspoluista. Uusimmat tutkimushankkeet keskittyvät varhaisten matemaattisten taitojen kehityksen ja yksilöllisen vaihtelun ymmärtämiseen sekä ennaltaehkäisevien tukimallien kehittämiseen ja tutkimiseen varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisillä lapsilla.
Sari Sulkunen: Millaisia lukutaitoja nykyään tarvitsemme?
Sari Sulkunen painotti luennossaan, että tarvitsemme entistä moninaisempia lukutaitoja, jotta osaamme toimia kriittisesti nykyisissä tekstiympäristöissä. Nämä ympäristöt ovat monimediaisia, ja niiden tekstit yhdistävät useita kieliä ja muotokieliä, kuten puhuttua ja kirjoitettua kieltä, kuvia ja videoita. Tarvittavat taidot tiivistyvät monilukutaitojen käsitteessä, joka kuvaa myös sitä, kuinka tekstit ja tekstitoiminta liittyvät yhteisön tavoitteisiin ja toimintaan ja vaihtelevat tilanteesta toiseen.
Tutkijaurallaan Sulkunen on tutkinut monilukutaitoja tähän asti pääosin koulumaailmassa. Tutkimus on kohdistunut esimerkiksi tiedonalan tekstitaitojen opettamiseen. Nykyisin hän tutkii monimodaalisen kirjoittamisen opetusta ja opettajien osaamisen kehittymistä. Uusin hanke kohdistuu ammatilliseen monilukutaitoon työelämän kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään monimodaalisen ja -kielisen tekstitoiminnan merkitystä rakennusalalla, erityisesti turvallisuusviestinnän kannalta. Suorittavan työn tekstitoimintaa on tutkittu verraten vähän.
Tuuli Lähdesmäki: Euroopan Unionin identiteetti- ja kulttuuriperintöpolitiikan mahdollisuuksia ja haasteita
Tuuli Lähdesmäki käsitteli luennossaan sitä, miten EU on viime vuosikymmenet tuottanut kiihtyvällä tahdilla erilaisia kulttuurisia työkaluja, joilla se on pyrkinyt luomaan eurooppalaista identiteettiä ja vahvistamaan kuulumisen tunnetta Eurooppaan ja unioniin. Lähdesmäki on tutkinut eri tulokulmista näitä työkaluja, joita ovat esimerkiksi kulttuuritapahtumat, museot, näyttelyt, muistomerkit, kulttuuripalkinnot ja kulttuuriperinnöksi tunnistetut kohteet.
Monet työkaluista ovat samoja, joilla kansakuntien ideoita on rakennettu vuosisatoja. Näissä työkaluissa on kyse kulttuurisesta eurooppalaistamisesta. Se tarkoittaa EU:n politiikkoja ja käytäntöjä siitä, miten ollaan eurooppalaisia tai tullaan eurooppalaiseksi kulttuurin keinoin.
Viime vuosikymmenenä EU on ollut erityisen kiinnostunut kulttuuriperinnöstä. Identiteettityön lisäksi EU on nostanut kulttuuriperinnön työkaluksi moniin globaaleihin haasteisiin ilmastonmuutoksesta rasismiin ja taantuvasta taloudesta konflikteihin kolmansissa maissa.
Mikko Rönkkö: Parempaa yrittäjyyden tutkimusta kohti
Mikko Rönkkö käsitteli luennollaan hyvän yrittäjyystutkimuksen edellytyksiä. Tutkimuksen on oltava sekä käytännöllisesti relevanttia että tieteellisesti tarkkaa. Rönkön mukaan käytännön relevanssi rakentuu parhaiten yhteistyössä yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden kanssa; esimerkkeinä hän nosti oman tutkimuksensa etujärjestön, yritysvalmennusohjelman ja joukkorahoittajan kanssa.
Tieteellinen tarkkuus puolestaan perustuu oikein valittuihin ja selkeästi esitettyihin menetelmiin. Merkittävä osa tilastollisia menetelmiä hyödyntävästä yrittäjyystutkimuksesta ei kuitenkaan täytä näitä vaatimuksia. Pahimmillaan tutkimus muuttuu metodologiseksi peliksi, jossa monimutkaisia tekniikoita sovelletaan mekaanisesti julkaisukelpoisten tulosten toivossa. Rönkkö peräänkuulutti paluuta perusasioihin: argumentin ja aineiston yhdistämiseen yksinkertaisella mutta riittävällä tavalla, joka tuottaa kestäviä ja ymmärrettäviä tuloksia.
