Uusi professori Leena Paakkari: “Nuoret kohtaavat yhä enemmän virheellistä terveystietoa verkossa”
Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu
Paakkari keskittyy tutkimuksessaan erityisesti nuorten terveyden lukutaitoon ja kriittiseen lukutaitoon terveyteen liittyvässä tiedossa ja toimijuudessa:
“Tarkastelen, miten lasten ja nuorten kyky löytää, ymmärtää ja arvioida terveyteen liittyvää tietoa kytkeytyy esimerkiksi ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön, vähäiseen liikkumiseen ja terveyden eriarvoisuuteen sekä ketkä eivät tavoita luotettavaa tietoa”, Paakkari kuvaa.
“Nämä ovat ajankohtaisia kysymyksiä juuri nyt – nopeasti muuttuvassa digitaalisessa ja yhteiskunnallisessa ympäristössä, jossa nuoret kohtaavat yhä enemmän ristiriitaista, virheellistä tai vaikeasti tulkittavaa terveystietoa verkossa”, Paakkari sanoo.
Paakkarin johdolla tutkitaan myös, miten terveyden lukutaito ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään kytkeytyvät sydänterveyden riskitekijöihin jo nuoruudessa.
Kansainvälistä koululaisten terveystutkimusta yli 40 vuotta
Paakkari toimii kansallisena vastuullisena tutkijana kansainvälisessä Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimuksessa. Se on yli 40 vuotta vanha WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettava, yli 50 maata kattava väestötutkimus nuorten terveyskäyttäytymisestä, terveydestä ja hyvinvoinnista.
“HBSC-tutkimuksen – tai WHO-Koululaistutkimuksen, kuten sitä Suomessa kutsutaan – laajat, toistuvat väestöaineistot jopa 40 vuoden ajalta tarjoavat poikkeuksellisen näkymän siihen, miten nuorten arki, terveyden haasteet ja terveyserot ovat muuttuneet", Paakkari sanoo.
Tutkimus edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvään terveyteen
Tutkimus ja laajat aineistot auttavat tunnistamaan nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haavoittuvuuksia sekä niiden kasautumista yksilö-, perhe- ja yhteiskunnallisella tasolla.
“Tulokset osoittavat, että mielenterveyden haasteet, kuormittuneisuus ja heikko terveyden lukutaito kietoutuvat usein toisiinsa ja koskettavat samoja nuoria, erityisesti silloin kun taustalla on eriarvoisuutta terveyden voimaroissa, kuten perheen tuessa, ystävyyssuhteissa tai omissa kyvyissä edistää ja ylläpitää terveyttä.”
Tavoitteena on tutkitun tiedon avulla tunnistaa riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä sekä lisätä ymmärrystä siitä, keiden nuorten keskuudessa haavoittuvuudet kasaantuvat ja miten käyttäytymiseen liittyvät mekanismit vaikuttavat näihin ilmiöihin. Näin tutkimus voi tarjota perusteita kohdennetuille toimenpiteille, politiikalle ja palveluille, jotka vahvistavat nuorten hyvinvointia ja edistävät terveyserojen kaventamista yhteiskunnassa.
“Tutkimus tarjoaa käytännönläheisiä ja näyttöön perustuvia ratkaisuja, jotka tukevat terveyttä, hyvinvointia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvään terveyteen.”
Leena Paakkari valmistui terveystieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta 2012 ja hän terveystieteiden dosentti Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt vuodesta 2002 opetus- ja tutkimustehtävissä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Paakkarilla on laaja kokemus tutkimukseen perustuvasta vaikuttamisesta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hän on toiminut asiantuntijana Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan neuvoston työryhmissä terveyden lukutaidon ja ihmisoikeuksien teemoissa sekä osallistunut ohjeistusten laatimiseen, joita hyödynnetään useissa Euroopan maissa. Kansallisesti hänen työnsä on vaikuttanut opetussuunnitelmiin, opettajankoulutukseen ja nuorten digitaalisten taitojen kehittämiseen. Tällä hetkellä Paakkari johtaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmää, joka keskittyy terveyden lukutaitoon ja tunnetaitoihin osana Terveydeksi-hallitusohjelmaa.
