Uusia menetelmiä akillesjänteen terveyden tutkimukseen
Mitä tutkit?
Väitöskirjassa tarkasteltiin akillesjänteen ja kolmipäisen pohjelihaksen ominaisuuksia ja biomekaniikkaa sekä terveillä urheilijoilla että akillesjänteen repeämäpotilailla vuoden seurannassa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaala Novan kanssa. Tutkimuksen monipuoliset ja toisiaan täydentävät mittausmenetelmät pitivät sisällään muun muassa moderneja ultraäänikuvantamisen tekniikoita.
Mitkä olivat tutkimuksesi päätulokset?
Tutkimuksessa havaittiin, että jo kaksi kuukautta akillesjänteen repeämisen jälkeen mitattu nilkkojen lepokulman symmetria ennusti nilkan ojennusvoiman symmetrian palautumista 6- ja 12 kuukauden seurannassa. Nilkan ojennusvoiman symmetria oli myös yhteydessä ultraäänielastografialla mitattuun jänteen jäykkyyteen. Ilman leikkausta hoidetuilla potilailla vammajänteen jäykkyys palautui terveen puolen tasolle keskimäärin kuudessa kuukaudessa.
Lisäksi tutkimustulokset osoittivat muutoksia jänteen rakenteellisessa toiminnassa. Akillesjänteen repeämän jälkeen jänteen sisäinen liike oli vammajalassa vähäisempää terveeseen puoleen verrattuna. Mielenkiintoista oli, että vastaava ilmiö havaittiin myös terveillä urheilijoilla: kahden päivän sisällä ennen mittauksia tehty fyysinen harjoittelu oli yhteydessä vähäisempään jänteen sisäiseen liikkeeseen. Tämä viittaa siihen, että jänteen sisäinen liike voisi toimia mittarina jänteen akuutille palautumiselle.
Toipuminen akillesjänteen repeämästä vie aikaa, mutta fyysisen aktiivisuuden osalta tulokset olivat rohkaisevia. Vuoden kuluttua vammasta tutkittavat olivat palanneet vammaa edeltäneelle itseraportoidun fyysisen aktiivisuuden ja urheiluharrastamisen tasolle. Kiihtyvyysanturilla mitatut päivittäiset askeleet sekä kohtuukuormitteinen ja raskas liikunta lisääntyivät tasaisesti seurannan aikana. Toipumisessa on kuitenkin yksilöllisiä eroja, sillä korkeampi ikä ja painoindeksi olivat yhteydessä vähäisempään raskaan liikunnan määrään.
Mihin tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa?
Tutkimuksen perusteella nilkan lepokulman mittaaminen ja ultraäänielastografia voisivat toimia jännerepeämän toiminnallisen kuntoutumisen arvioinnin työvälineinä. Lisäksi jänteen sisäisen liikkeen mittaamisen avulla voisi olla mahdollista havainnoida akillesjänteen akuuttia palautumista fyysisestä kuormituksesta palautumisen optimoinnin tukena.
Tutkimus on luettavissa Jyväskylän yliopiston avoimessa digitaalisessa julkaisuarkistossa (JYX).
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto (Ester ja Uuno Kokin rahasto) ja Suomen Akatemia.
Väitöstilaisuus
TtM Maria Sukasen terveystieteen väitöskirja ”Achilles tendon and triceps surae muscle biomechanics in health and disease” tarkastetaan torstaina 11.6.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen Martti Ahtisaari -auditoriossa (Ag A102). Vastaväittäjäna on apulaisprofessori Seth O’Neill (University of Leicester). Kustos on professori Taija Juutinen Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuuden kieli on englanti.
