Väitös: Aivomme käyttävät enemmän aikaa ja kiinnittävät ylimääräistä huomiota yrittäessään ymmärtää kirjallisia metaforia
Lina Sun tutki väitöskirjassaan, miten ihmisen aivot käsittelevät metaforia kirjallisuudessa ja miten niiden käsittely eroaa verrattuna arkikielessä ja uutisissa esiintyviin metaforiin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kirjallisten metaforien ymmärtäminen ja käsittely vaatii aivoiltamme enemmän.
”Väitös koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä tutkimuksesta, jotka auttavat valaisemaan sitä, miksi kirjallisuuden metaforat voivat tuntua meistä elävämmiltä tai vaativammilta ymmärtää”, Sun kertoo.
Tutkimus osoitti, että lukiessamme kirjallisia metaforia aivomme osoittavat voimakkaampaa neuraalista toimintaa, kuin käsitellessään arjessa esiintyviä metaforia tai kirjaimellisia tekstejä. Tämä viittaa siihen, että aivomme suuntaavat ylimääräistä huomiota kirjallisten metaforien merkityksen ymmärtämiseen.
Kirjalliset metaforat vaikuttavat myös lukemisen nopeuteen hidastamalla lukijan lukunopeutta.
”Tutkimuksessa käytettiin silmänliikeseurantaan tarkoitettua teknologiaa, jonka avulla selvitettiin, että ihmiset eivät ainoastaan käytä enemmän aikaa kirjallisten metaforien lukemiseen vaan usein myös palaavat näihin metaforiin sulatellakseen niiden merkitystä. Tämä viittaa siihen, että kaunokirjallisen tekstin lukeminen aiheuttaa katkoksia lukemisessa ja herättää samalla syvempää pohdintaa tekstin merkityksistä”, Sun kertoo.
Sunin mukaan kirjallisia teoksia säännöllisesti lukevat henkilöt näyttävät kuitenkin käsittelevän metaforia muita nopeammin. Tämä kertoo siitä, että lukutottumukset ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet muokkaavat lukuprosessia ja aivotoimintaa.
Tutkimuksen mukaan kaunokirjalliset metaforat herättivät voimakkaampia sähköisiä värähtelyitä ja lisääntynyttä aktiivisuutta matalataajuisissa aivosähkökäyrissä (delta- ja theta-alueet), jotka yleisesti liitetään syvempään kognitiiviseen ponnisteluun, muistiin ja monimutkaiseen ongelmanratkaisuun.
Sun huomasi myös, että vaikka yleensä molemmat aivopuoliskot tekevät metaforien käsittelyssä yhteistyötä, kaunokirjalliset metaforat osoittivat hieman voimakkaampaa aktivoitumista oikeassa aivopuoliskossa.
”Oikea aivopuolisko liittyy luovuuteen ja abstraktiin ajatteluun. Vaikka ero ei ollut merkittävä, se osoittaa, että aivopuoliskot tekevät metaforien käsittelyssä dynaamista yhteistyötä,” Sun kertoo.
Tutkimus auttaa selittämään, miksi kirjalliset metaforat vaikuttavat meihin niin voimakkaasti. Ne haastavat aivoja ainutlaatuisella tavalla, yhdistäen toisiinsa tarkkaavaisuutta, luovuutta ja muistia.
"Yhdistämällä silmänliikeseurantateknologian ja EEG-käyrät tutkimus paljastaa, että kirjallisen kielen kauneus ei ole vain sen taiteellisuudessa, vaan myös siinä monimutkaisessa, dynaamisessa tanssissa, jonka se herättää aivoissamme. Kirjojen ystäville se tarkoittaa, että ne ylimääräiset hetket, jotka vietetään runorivien nauttimiseksi, eivät ole vain nautintoa - ne ovat merkki siitä, että aivot tekevät ylitöitä kielen merkityksien avaamiseksi", Sun tiivistää.
Lina Sunin väitöskirjan “From Neural Dynamics to Gaze Patterns: Mapping the Neurocognitive Mechanisms of Literary Metaphor Processing” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 13.6. Jyväskylän yliopistossa.
Vastaväittäjänä toimii dosentti, yliopistonlehtori Henri Olkoniemi (Oulun yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Tuomo Kujala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuutta voi seurata salissa C4 (Päärakennus) tai verkkovälitteisesti (linkki: https://r.jyu.fi/dissertation-sun130625).
