Väitös: Nykykirjallisuuden queer-kerronta haastaa kertojan sukupuolittamista
Millainen on kirjallisen teoksen ”minä”, joka pysyy läpi kirjallisen kertomuksen sukupuoleltaan arvoituksena – ei naisena, ei miehenä, mutta ei myöskään selvästi muuna? Miten tekstit tuottavat tällaisia asetelmia ja mitä niiden ymmärtäminen vaatii lukijoilta? Milloin ja miksi sukupuolen jäämisellä avoimeksi on väliä?
Säntin mukaan pysyvä, ratkaisematon monitulkintaisuus voi koetella sukupuolitettuja konventioita, ja samalla kutsua lukijoita miettimään kriittisesti omien sukupuolta koskevien tulkintojensa pätevyyttä.
”Tutkimani teokset reagoivat sukupuolen tunnistettavuuden ja näkymisen vaatimuksiin aikana, jolloin käsitys sukupuolesta on yhtäältä erityisen identiteettikeskeistä, toisaalta kulttuurisesti kiisteltyä ja yhteiskunnallisesti säädeltyä tavoilla, jotka eivät kunnioita yksilöiden itseymmärrystä”, kertoo Säntti.
Säntti tutki Anu Kaajan romaania Leda, Taneli Viljasen lajirajoja ylittävää Kaikki tilat ovat täynnä aaveita, skotlantilaisen Ali Smithin kahta novellia ja yhdysvaltalaisen kari edwardsin kokeellista proosarunotekstiä succubus in my pocket. ”Olen tietoisesti valikoinut sellaisia tekstejä, joita ei ole jo laajasti tutkittu, ja pyrin niiden kautta laajentamaan keskustelua siitä, millaista queer henkilökerronta voi olla”, Säntti toteaa.
Väitöstutkimus hyödyntää kertomustieteellisiä menetelmiä erityisesti queer-narratologian, feministisen narratologian ja epäluonnollisen narratologian tutkimusaloilta.
Säntti ehdottaa, että kerronnallisesti queer voi tarkoittaa monitulkintaisuutta ja antimimeettisiä muotoratkaisuja, jotka kiinnittävät lukijoiden huomiota kerronnan konventioiden rikkomiseen.
Kirjan lukija ei välttämättä osaa määritellä millainen henkilökertoja on. Tämä on erityisen kiehtovaa ajassa, jossa erilaisten sukupuoli-identiteettien nimeämiset ja kulttuuriset representaatiot ovat yleistyneet. Kokeelliset tekstit voivat myös leikkiä ”äänen” käsitteellä luomalla kertojia, jotka samaan aikaan ovat ja eivät ole ihmisenkaltaisia sekä kertomistilanteita, jotka ovat ristiriitaisia tai mahdottomia.
Joonas Säntin väitöskirjan ”Ungendered Voices: on the Limits of Queer Character Narration” tarkastustilaisuus pidetään 15.11.2025 yliopiston Vanhassa juhlasalissa (S212) alkaen klo 12.00. Tilaisuus on seurattavissa myös etäyhteyden välityksellä. Vastaväittäjänä toimii FT, dosentti Laura Oulanne (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Keskinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen:
https://r.jyu.fi/dissertation-santti-151125
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa.
Taustatietoa: FM Joonas Säntti on toiminut kirjallisuuskriitikkona ja kirjallisuuden yliopistokurssien tuntiopettajana noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on aktiivinen kulttuurilehtien avustaja ja Suomen Queer-tutkimuksen Seuran puheenjohtaja.
