Väitös: Perimä vaikuttaa terveyteen ja elinikään, mutta elämäntavoilla on suuri merkitys
Ihmisten välillä on suuria eroja terveydessä ja eliniän pituudessa. Osa ihmisistä saavuttaa korkean iän ilman merkittäviä pitkäaikaissairauksia, kun taas toisilla sairaudet puhkeavat jo suhteellisen nuoressa iässä.
Terveys ja elinikä ovat monimutkaisia ilmiöitä, joihin vaikuttavat sekä perimä että elämäntavat. Viime vuosina genomitutkimuksen kehitys on mahdollistanut näiden yhteyksien tutkimisen aiempaa tarkemmin. Tynkkysen väitöskirjassa tarkasteltiin fyysiseen aktiivisuuteen ja elinikään liittyvän perimän yhteyksiä fyysiseen kuntoon, kansansairauksiin ja elinikään. Perimää arvioitiin fyysisen aktiivisuuden ja eliniän polygeenisten riskisummien avulla. Riskisummat kokoavat miljoonan geenivariantin tiedon yksilöllisiksi riskiluvuiksi.
Perimä liittyy sekä liikuntakäyttäytymiseen että sairastumisriskiin
Tutkimuksessa suurempi geneettinen alttius olla fyysisesti aktiivinen oli yhteydessä suurempaan toteutuneeseen fyysisen aktiivisuuden määrään, vähäisempiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä pienempään riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tulokset viittaavat siihen, että osa liikunnan ja terveyden välisestä yhteydestä voi johtua perimästä. Samat perityt biologiset tekijät, jotka lisäävät taipumusta olla aktiivinen, voivat liittyä myös parempaan terveyteen ja pienempään sairastumisriskiin.
Pitkää elinikää ennustavan perimän havaittiin puolestaan olevan yhteydessä pienempään riskiin sairastua useisiin kansansairauksiin ja kuolla ennenaikaisesti. Yhteyksiä havaittiin muun muassa useisiin sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, lihavuuteen ja dementiaan.
”Tulokset viittaavat siihen, että elinikään liittyvä perimä ei vaikuta vain yhteen sairauteen, vaan laajemmin ihmisen kykyyn säilyttää terveytensä korkeaan ikään saakka”, Tynkkynen toteaa.
Perimä yksin ei määrää kenenkään kohtaloa
Väitöskirjassa myös verrattiin elinikään liittyvän geneettisen riskisumman kykyä ennustaa ennenaikaisen kuoleman riskiä suhteessa tunnettuihin elämäntapatekijöihin. Tulokset osoittivat, että geneettinen alttius pitkään elinikään oli yhteydessä alhaisempaan kuolleisuusriskiin yhtä vahvasti tai hieman vahvemmin kuten monet elintapatekijät. Kuitenkin tupakointi lisäsi huomattavasti enemmän kuolemanriskiä kuin eliniän polygeeninen riskisumma.
”Tutkimuksen keskeinen viesti on, että perimä vaikuttaa terveyteen ja elinikään, mutta ei määrää ihmisen tulevaisuutta. Riippumatta perityistä riskitekijöistä elämäntavoilla on suuri merkitys”, Tynkkynen sanoo.
Tutkimus osoittaa, että terveyttä, kansansairauksia ja elinikää ei voida ymmärtää tarkastelemalla pelkästään perimää tai pelkästään elämäntapoja. Ihmisen terveys ja sairaus muodostuvat perimän, elämäntapojen ja ympäristötekijöiden jatkuvassa vuorovaikutuksessa läpi elämän.
Tulokset lisäävät ymmärrystä liikuntakäyttäytymisen, kansansairauksien ja eliniän geneettisestä perustasta. Tulevaisuudessa tietoa voidaan mahdollisesti hyödyntää sairauksien taustalla olevien mekanismien tunnistamisessa sekä sairauksien ehkäisyn ja hoidon kehittämisessä.
Väitöstilaisuus
Filosofian maisteri Niko Tynkkysen gerontologian ja kansanterveystieteen väitöskirjan “Gene–lifestyle associations in major noncommunicable diseases and lifespan” tarkatustilaisuus on perjantaina 18.9.2026 kello 12.00 alkaen Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa C1 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti tästä linkistä. Vastaväittäjänä toimii professori Eero Kajantie (Oulun yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Elina Sillanpää (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot
Väitöskirja “Gene–lifestyle associations in major noncommunicable diseases and lifespan” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1734-1
Taustatiedot
Niko Tynkkynen valmistui ylioppilaaksi Punkaharjun lukiosta vuonna 2013 ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon solu- ja molekyylibiologian pääaineesta vuonna 2020. Hän työskenteli Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksessa apurahatutkijana ja väitöskirjatutkijana vuosina 2021–2026.
